Kategoria:Historia

Opsessori Mikkeli

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Johdanto

Historian perusopetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa.

Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa.

Perusopetuksen vuosiluokkien 5 ja 6 historianopetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilas historiallisen tiedon luonteeseen, sen hankkimiseen ja peruskäsitteisiin sekä omiin juuriinsa ja eräisiin historian merkittäviin tapahtumiin ja ilmiöihin esihistoriasta Ranskan suureen vallankumoukseen saakka. Perusteissa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan toiminnallisuutta ja oppilaan kykyä eläytyä menneisyyteen.


5. vuosiluokka


Tavoitteet

Oppilas oppii

  • ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijan tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä
  • ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja käyttämään oikein käsitteitä esihistoria, historia, vanha aika, keskiaika, uusi aika
  • kuvailemaan muutoksia, joiden on katsottu vaikuttaneen olennaisesti ihmisten elämään, kuten maanviljelyn syntyminen
  • tunnistamaan esimerkkien avulla jatkuvuuden historiassa
  • etsimään muutoksille syitä
  • tunnistamaan muutoksia oman perheen tai kotiseudun historiassa


Keskeiset sisällöt

Omat juuret ja historiallinen tieto

  • oman perheen tai kotiseudun historiaa
  • muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön merkityksien tulkitseminen, esimerkiksi museovierailun kautta


Esihistoriallinen aika ja ensimmäiset korkeakulttuurit

  • kivikauden ihmisten elinolot ja niissä tapahtuneet muutokset pronssin ja raudan keksimisen seurauksena
  • suomalaisten muinaisusko
  • maanviljelyn aloittamisen, valtioiden synnyn ja kirjoitustaidon keksimisen vaikutukset ihmisten elämään


Eurooppalaisen sivilisaation synty

  • antiikin Kreikan ja Rooman yhteiskunta ja kulttuuri
  • antiikin heijastuminen tähän päivään


6. vuosiluokka


Tavoitteet

Oppilas oppii

  • ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijan tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä
  • ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja käyttämään oikein käsitteitä esihistoria, historia, vanha aika, keskiaika, uusi aika
  • kuvailemaan muutoksia, joiden on katsottu vaikuttaneen olennaisesti ihmisten elämään
  • tunnistamaan esimerkkien avulla jatkuvuuden historiassa
  • etsimään muutoksille syitä


Keskeiset sisällöt

Keskiaika

  • uskontojen (kristinusko ja islam) vaikutukset ihmisten elämään ja ihmisten eriarvoinen yhteiskunnallinen asema
  • Suomen liittäminen osaksi Ruotsia


Uuden ajan murros

  • eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen muutokset keskiajan ja uuden ajan taitteessa: renessanssi taiteessa, reformaatio uskonnossa, maailmankuvan avartuminen tieteessä


Suomi Ruotsin valtakunnan osana

  • suomalaisen elämä kuninkaan alamaisina ja suurvallan asukkaina
  • suomalaisen kulttuurin muotoutuminen


Vapauden aate voittaa alaa

  • Ranskan suuren vallankumouksen vaikutukset


Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle saakka:

  • jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri (esim. Kiina, intiaanit: Mayat, Atsteekit, Inkat)
  • kaupankäynnin kehitys (esim. vaihtokaupasta rahaan, kauppareitit)
  • kulttuurin kehitys
  • liikkumis- ja kulkuvälineiden kehitys (esim. eläinten kesyttäminen, pyörän, höyrykone)
  • väestössä tapahtuneet muutokset (esim. rutto, nälkävuodet, muuttoliike)


Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä


Tiedon hankkiminen menneisyydestä

Oppilas

  • osaa erottaa faktan mielipiteestä.
  • osaa erottaa toisistaan lähteen ja siitä tehdyn tulkinnan.


Historian ilmiöiden ymmärtäminen

  • kronologia: oppilas tietää, että menneisyyttä voi jaotella eri aikakausiin ja pystyy nimeämäänyhteiskunnille ja aikakausille ominaisia piirteitä
  • muutos ja jatkuvuus: oppilas tunnistaa ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseen ja ymmärtää,ettei muutos ole sama kuin edistys, eikä se myöskään merkitse samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta
  • syy ja seuraus: oppilas osaa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan: hän osaa selittää, miksi eriaikakausien ihmiset ajattelivat ja toimivat eri tavoin


Historiallisen tiedon käyttäminen

Oppilas

  • osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiönjoidenkin toimijoiden kannalta.
  • tietää, että jotkut asiat voidaan tulkita eri tavoin, ja hän pystyy selittämään, miksi niin tapahtuu.


Vuosiluokat 7-9

Historian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7-9 on syventää oppilaan käsitystä historiallisen tiedon luonteesta. Historian opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan omaa identiteettiään ja perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin.


7. vuosiluokka


Tavoitteet

Oppilas oppii

  • hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa
  • käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mielipiteensä
  • ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin


Keskeiset sisällöt

Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate

  • elämää 1800-luvun Suomessa
  • 1800-luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen vaikutukset Euroopassa
  • kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana


Teollinen vallankumous

  • teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään
  • kaupungistuminen


Murrosten aika Suomessa

  • sääty-yhteiskunnan mureneminen
  • Suomen venäläistäminen ja sen vastustus


Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen

  • Imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille
  • Ensimmäinen maailmansota ja sen syyt ja seuraukset


8.vuosiluokka


Tavoitteet

Oppilas oppii

  • hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa
  • käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mielipiteensä
  • ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin
  • selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia
  • arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttämällä apuna historiallista muutosta koskevaa tietoa
  • tunnistamaan muutoksia kotiseudun historiassa


Keskeiset sisällöt

Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen

  • Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset
  • Suomen itsenäistyminen ja sisällissota


Laman ja totalitarismin aika

  • maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan
  • elämää demokratioissa ja diktatuureissa


Toisen maailmansodan aika

  • toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset
  • Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen
  • Mikkeli päämajakaupunkina, esimerkiksi museovierailut Päämajamuseossa, Viestikeskus Lokissa tai Jalkaväkimuseossa


Suomi 1950-luvulta nykypäivään

  • elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään
  • suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen


Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun

  • kylmä sota
  • maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat


Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa

  • länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja ympäristöön
  • tiedonvälityksen kehitys


Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800-luvulta nykyaikaan saakka

  • Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen
  • Kulttuurin kehitys
  • Tasa-arvoisuuden kehitys
  • Teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys
  • jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri


Arviointikriteerit historian ja katsomusaineiden arvioinnissa

  • myönteinen asennoituminen oppiaineen opiskeluun
  • sisältöjen hallinta esim. kokeet
  • tuntiaktiivisuus ja keskusteluihin osallistuminen
  • tuotokset esim. vihkotyö, projektit ja tutkielmat
  • kotitehtävien suorittaminen
  • lisäksi erityinen kiinnostus oppiaineesta
Henkilökohtaiset työkalut
Näkymät
Valikko: