Kategoria:Äidinkieli ja kirjallisuus

Opsessori Mikkeli

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Suomi äidinkielenä

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua yhteisölliseen näkemykseen kielestä: yhteisön jäsenyys ja osallisuus tietoon syntyvät, kun oppii käyttämään kieltä yhteisön tavoin. Opetuksen tulee perustua myös oppilaiden kielellisiin ja kulttuurisiin taitoihin ja kokemuksiin ja tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen, joiden avulla oppilas rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen ja eettisesti vastuullinen viestijä sekä lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista sekä osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa opitaan käsitteitä, joilla kielentää maailmaa ja omaa ajattelua: oppilas saa keinoja todellisuuden jäsentämiseen mutta myös mahdollisuuksia irrota siitä, rakentaa uusia maailmoja ja kytkeä asioita uusiin yhteyksiin.

Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine, joka saa sisältöaineksensa kieli- ja kirjallisuustieteestä sekä viestintätieteistä. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen pohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja.

Äidinkielen oppiminen kattaa laajasti kielen osa-alueet ja tehtävät. Opetuksen tulee kehittää tietoa kielestä ja kirjallisuudesta sekä vuorovaikutustaitoja uusissa ja yhä vaativammissa kielenkäyttö- ja viestintätilanteissa.


Vuosiluokat 1-2

Vuosiluokkien 1−2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa, erityisesti esiopetuksessa, alkanutta kielen oppimista. Opetuksen tulee olla kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattavaa oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota, joka tukee oppilaan yksilöllistä kielenoppimista. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaat voivat olla oppimisprosessissaan hyvin eri vaiheissa.


1. vuosiluokka


TAVOITTEET

Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat

Oppilas

  • tottuu koulun vuorovaikutustilanteisiin
  • oppii kuuntelemaan keskittyen


SISÄLLÖT

Vuorovaikutustaidot

  • suullista ja kirjallista ilmaisua koulun vuorovaikutustilanteissa
  • kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstämistä kerronnan ja leikin avulla


TAVOITTEET

Oppilaan luku- ja kirjoitustaidot kehittyvät

Oppilas

  • oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikat sekä niiden opettelussa tarpeellisia käsitteitä; hän oppii ymmärtämään harjoittelun sekä säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen
  • kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan
  • oppii tarkkailemaan itseään lukijana ja kirjoittajana
  • oppii vähitellen omaa tekstiään kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitettua kieltä koskevia sopimuksia.


SISÄLLÖT

Lukeminen ja kirjoittaminen

  • lukemista ja kirjoittamista päivittäin
  • äänne-kirjain-vastaavuuden runsasta harjoittelua
  • sanojen tunnistamista edeten lyhyistä sanoista kohti outoja, pitkiä sanoja; vähittäinen siirtyminen ääneen lukemisesta myös äänettömään lukemiseen
  • puheen purkamista sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi; sanojen kirjoittamisen harjoittelua
  • kirjainmuotojen piirtämistä, isojen ja pienten tekstauskirjainten opettelua ja kirjainten yhdistämistä (kirjainmallit, numerot ja välimerkit liitteenä)
  • oikean kynäotteen ja tarkoituksenmukainen kirjoitusasennon, silmän ja käden koordinaation sekä myös tietokoneella kirjoittamisen opettelua
  • oikeinkirjoitusta sana- ja lausetasolla: sanavälit ja sanan jakaminen eri riveille, isot alkukirjaimet tutuissa nimissä ja lauseiden alussa, lauseiden lopetusmerkit ja niiden käyttö omissa teksteissä


TAVOITTEET

Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen rakentuu

Oppilas

  • tutustuu kuunnellessaan ja lukiessaan kirjoitettuun kielimuotoon, hänen sana- ja ilmaisuvarastonsa ja mielikuvituksensa rikastuvat, hän saa aineksia ajatteluunsa ja ilmaisuunsa
  • tottuu siihen, että teksteistä puhutaan myös käyttämällä sellaisia käsitteitä kuten äänne, kirjain, tavu, sana, lause, lopetusmerkki, otsikko, teksti ja kuva.


SISÄLLÖT

Kirjallisuus ja kieli

  • kaunokirjallisuutta ja muita tekstejä opettajan luentaa kuunnellen, kuvia katsellen ja vähitellen itse lukien
  • kirjaston käytön opettelua


2. vuosiluokka


TAVOITTEET

Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat

Oppilas

  • oppii kysymään ja vastaamaan sekä kertomaan omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään
  • kehittää kielellistä ja fyysistä kokonaisilmaisuaan.


SISÄLLÖT

Vuorovaikutustaidot

  • suullista ja kirjallista ilmaisua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, pari-, pienryhmä- ja luokkakeskusteluja
  • keskittyvää, tarkkaa ja päättelevää kuuntelemista
  • kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstämistä improvisoinnin, kerronnan, leikin ja draaman avulla, myös muihin taideaineisiin integroiden


TAVOITTEET

Oppilaan luku- ja kirjoitustaidot kehittyvät

Oppilas

  • oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikat sekä niiden opettelussa tarpeellisia käsitteitä; hän oppii ymmärtämään harjoittelun sekä säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen
  • kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan, myös medialukutaitoaan, sekä viestintävalmiuksiaan
  • tietoteknisessä oppimisympäristössä
  • oppii tarkkailemaan itseään lukijana ja kirjoittajana
  • oppii vähitellen omaa tekstiään kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitettua kieltä koskevia sopimuksia.


SISÄLLÖT

Lukeminen ja kirjoittaminen

  • lukemista ja kirjoittamista monipuolisesti päivittäin
  • painettujen ja sähköisten tekstien avaamista yhdessä keskustellen
  • kirjoitetun kielen ja yleispuhekielen harjoittelua
  • sanojen tunnistamista edeten lyhyistä sanoista kohti outoja, pitkiä sanoja; vähittäinen siirtyminen ääneen lukemisesta myös äänettömään lukemiseen
  • tekstin ymmärtämistä parantaviin strategioihin tutustumista ja niiden käyttöä
  • puheen purkamista sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi; sanojen kirjoittamisen harjoittelua
  • kirjoituskirjainten opettelua
  • tietokoneella kirjoittamisen opettelua
  • oikeinkirjoitusta lausetasolla: sanavälit ja sanan jakaminen eri riveille, isot alkukirjaimet tutuissa nimissä ja lauseiden alussa, lauseiden lopetusmerkit ja niiden käyttö omissa teksteissä
  • omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuottamista niin, että päähuomio on sisällössä ja luomisen ilossa


TAVOITTEET

Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen rakentuu

Oppilas

  • tutustuu kuunnellessaan ja lukiessaan kirjoitettuun kielimuotoon, hänen sana- ja ilmaisuvarastonsa ja mielikuvituksensa rikastuvat, hän saa aineksia ajatteluunsa ja ilmaisuunsa
  • opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja
  • tottuu tarkastelemaan kieltä, sen merkityksiä ja muotoja
  • tottuu siihen, että teksteistä puhutaan myös käyttämällä sellaisia käsitteitä kuten äänne, kirjain, tavu, sana, lause, lopetusmerkki, otsikko, teksti ja kuva.


SISÄLLÖT

Kirjallisuus ja kieli

  • kirjojen lukemista ja käsittelyä niin, että keskeistä on elämyksellisyys ja lukukokemusten jakaminen; kirjallisuuden käyttämistä virikkeenä luovassa toiminnassa
  • kirjallista keskustelua, jonka yhteydessä käsitteet päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka sekä juoni; luetun liittämistä omaan elämään, aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn
  • kirjaston käytön opettelua
  • kielen ja sen muotojen ja merkitysten havainnointia


Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä

Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja kysymyksillä osallistuu keskittyen ilmaisuharjoituksiin.

Oppilaan luku- ja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että hän

  • on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen; hänen lukemisensa on niin sujuvaa, että hän selviää ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukemisesta
  • on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa; hän pystyy jo tekemään päätelmiä lukemastaan
  • osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti niin, että hän selviää oman arkensa kirjoittamistilanteista, hän osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan
  • osaa käsin kirjoittaessaan jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella
  • osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja jo lähes virheettömästi ja on alkanut käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta.


Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen on rakentunut niin, että hän

  • etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja myös löytääkseen tietoa
  • on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunnattujen ohjelmien seuraamiseen käyttämiseen
  • pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielestä: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja;
  • hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä
  • on tottunut kielestä ja teksteistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä.


Vuosiluokat 3−5

Vuosiluokkien 3−5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. Oppilasta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä.

Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta niillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. Oppilasta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen.


Tavoitteet


Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat

Oppilas

  • oppii erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja; hän rohkaistuu osallistumaan keskusteluihin ja pyrkii ottamaan vastaanottajaa huomioon omassa viestinnässään
  • oppii toimimaan tekstiympäristöissä, joissa sanat, kuvat ja äänet ovat vuorovaikutuksessa
  • kehittää omaa kerrontaansa ja kokonaisilmaisuaan.


Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy

Oppilas

  • oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä ja tottuu tarkkailemaan ja arvioimaan itseään lukijana
  • tutustuu erilaisiin lukutapoihin ja harjaantuu käyttämään luetun ymmärtämistä parantavia strategioita
  • oppii valitsemaan sopivaa luettavaa eri tarkoituksiin ja tottuu pohtimaan ja ilmaisemaan tekstien herättämiä ajatuksia sekä siltaamaan niitä omaan elämäänsä ja ympäristöönsä * opettelee etsimään tietoa erityyppisistä ikäkaudelleen sopivista lähteistä.


Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy

Oppilas

  • oppii rakentamaan erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti
  • kehittää taitoaan ilmaista itseään, hänen sanavarastonsa laajenee ja täsmentyy; hän tottuu arvioimaan omaa ilmaisuaan
  • oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin, saa kokemuksia erilaisten tekstien tuottamisesta tekstinkäsittelyohjelmalla ja oppii käyttämään viestinnän välineitä.


Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee

Oppilas

  • tutustuu oman maansa ja muitten kansojen kulttuureihin kirjallisuuden, teatterin ja elokuvan keinoin
  • lukee paljon ja monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja oppii valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa; hänen positiivinen asenteensa lukemiseen säilyy
  • kasvattaa kiinnostustaan kielen toimintaan; hän oppii ymmärtämään kieliopillisen kuvauksen perusasioita ja havaitsemaan ympäristössään puhuttavat eri kielet ja antamaan niille arvon
  • oppii perustietoja mediasta ja hyödyntää viestintävälineitä tavoitteellisesti.


Keskeiset sisällöt


Vuorovaikutustaidot

  • viestinnän perustekijöihin tutustumista, vuorovaikutuksen havainnointia
  • kertomista ja selostamista, oman mielipiteen esittämistä, asiointia, kysymysten tekoa ja keskustelupuheenvuoroja sekä aktiivisen kuuntelun opettelua
  • ilmaisuharjoituksia


Tekstinymmärtäminen

  • keskittyvän ja ymmärtävän kuuntelun harjoittelua
  • silmäilevää, etsivää, sana- ja asiatarkkaa sekä päättelevää lukemista
  • tekstien sisällön ja rakenteen ennustamista kuvien, otsikon ja aikaisempien lukukokemusten ja ennakkotietojen perusteella
  • pääasioiden erottamista sivuaisoista, tiivistämistä, väliotsikointia, kysymysten esittämistä, muistiinpanojen tekemistä, päätelmien tekoa sekä luetun ja kuullun arviointia
  • ajatuskarttojen laatimista, tekstin ajatusten pohdintaa ja tekstien vertaamista


Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen

  • tukisanalistan laatimista ja käyttöä, kontaktin ottamista yleisöön, esityksen jaksottamista ja havainnollistamista, äänenkäytön selkeyttämistä
  • tutun asian selostaminen ja kuvailu, juonellinen kertomus, hankittujen tietojen koonti, mielipiteen ilmaisu ja perusteleminen
  • oman tekstin suunnittelua, muokkaamista ja viimeistelyä
  • palautteen vastaanottamista ja antamista
  • otsikoinnin ja kappalejaon opettelua
  • selkeän ja sujuvan käsialan opettelemista
  • oikeinkirjoituksen perusasioita, yleiskielen käytön harjoittelua


Tiedonhallintataidot

  • erilaisten tietokirjojen käyttöä
  • erityyppisten tietotekstien avaamista
  • kirjaston aineiston ryhmittelyyn ja sisältöihin tutustumista, kirjojen hakua ja varausta, yksinkertaisia tiedonhakuja tietoverkoista ja tiedonhaun vaiheita ohjatusti


Kielen tehtävät ja rakenne

  • sanojen merkitysten tarkastelua tekstiyhteydessä
  • sanojen ryhmittelyä merkityksen ja taivutuksen perusteella
  • taivutuksen tehtävä tekstilauseissa
  • lauseet rakenteellisina ja toisiinsa liittyvinä yksikköinä
  • puhuttujen ja kirjoitettujen tekstien vertailua


Kirjallisuus ja muu kulttuuri

  • luokan yhteisten kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien sekä useiden valinnaisten kirjojen runsasta lukemista ja kuuntelemista sekä niiden käsittelyä ja oman lukukokemuksen jakamista
  • keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä kuten juoni, pää- ja sivuhenkilö, tapahtuma-aika ja –paikka, sekä niiden käyttöä
  • kirjallisuuden ja muiden taiteenalojen yhteyksien etsimistä


Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä


Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän

  • rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa
  • kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja -välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan
  • osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa
  • osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä
  • pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin.


Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän

  • on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon
  • osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita
  • tuntee tiedonhankinnan päävaiheet
  • on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä
  • löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia
  • erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen
  • käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen.


Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän

  • osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen
  • suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto
  • ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti
  • osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala
  • osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla
  • hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muita välimerkkejä.


Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän

  • hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa
  • on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin
  • tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa
  • hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen tekstin osaksi
  • tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan
  • on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin
  • pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan
  • on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon.


Mikkelin täydennys


Keskeisiä sisältöjä eri vuosiluokilla


3. vuosiluokka


Vuorovaikutustaidot:

  • reipas kertominen, kohtelias kuunteleminen, oikea äänen käyttäminen
  • itsearviointi


Tiedonhallintataidot:

  • aakkosjärjestys
  • sisällysluettelo
  • oppikirja ensimmäisenä tietokirjana


Tekstin ymmärtäminen:

  • keskittyvän ja ymmärtävän kuuntelun harjoittelua
  • silmäilevää, etsivää, sana- ja asiatarkkaa sekä päättelevää lukemista
  • pääasioiden erottamista sivuasioista, tekstien sisällön ja rakenteen ennustamista kuvien, otsikon ja aikaisempien lukukokemusten ja ennakkotietojen perusteella


Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen:

  • tukisanalistan laatimista ja käyttöä
  • tutun asian selostaminen ja kuvailu
  • oman tekstin suunnittelua ja kirjoittamista
  • otsikoinnin opettelua
  • palautteen vastaanottamista ja antamista
  • selkeän ja sujuvan käsialan harjoittelua
  • oikeinkirjoituksen perusasioista osattava:
  • ison kirjaimen käyttö
  • päättövälimerkit
  • yhdyssanat


Kielen tehtävät ja rakenne:

  • tutustuminen sanaluokkiin (tarkemmin substantiivi, verbi, adjektiivi)


Kirjallisuus ja muu kulttuuri:

  • Kirjallisuuden ja muiden taiteenalojen yhteyksien etsimistä
  • esim. sadut, lastenkirjallisuus, runot, tietokirjat, sarjakuvat
  • noin kolme yhteistä tai valinnaista kokonaisteosta lukuvuodessa
  • päähenkilö – sivuhenkilö
  • tapahtumapaikka ja –aika
  • juoni

4. vuosiluokka


Vuorovaikutustaidot:

  • selostaminen ja keskustelutaidot pienryhmässä
  • eläytyvä lukeminen
  • itsearviointi


Tiedonhallintataidot:

  • otsikot, väliotsikot, kuvatekstit, vieraat sanat
  • käsite- tai ajatuskartta
  • vierailu lähikirjastoon (OPS:n liite: ”KIRJASTON KÄYTÖN OPETUKSEN JA TIEDONHANKINNAN OHJAUKSEN SISÄLLÖT JA TAVOITTEET”)


Tekstin ymmärtäminen:

  • keskittyvän ja ymmärtävän kuuntelun harjoittelua
  • silmäilevää, etsivää, sana- ja asiatarkkaa sekä päättelevää lukemista
  • pääasioiden erottamista sivuasioista, tiivistämistä, väliotsikointia, kysymysten esittämistä, muistiinpanojen tekemistä


Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen:

  • esityksen jaksottamista
  • äänenkäytön selkeyttämistä
  • juonellisia kertomuksia, mielipiteen ilmaisua ja perustelemista
  • oman tekstin muokkaamista
  • jaksotuksen harjoittelua
  • selkeän ja sujuvan käsialan harjoittelua
  • oikeinkirjoituksen perusasioista osattava:
  • vuoropuhelun kirjoittaminen
  • yhdysmerkin käyttö yhdyssanoissa


Kielen tehtävät ja rakenne:

  • opetellaan kaikki sanaluokat
  • opetellaan verbin persoonamuodot (myös aktiivi ja passiivi)


Kirjallisuus ja muu kulttuuri:

  • Kirjallisuuden ja muiden taiteenalojen yhteyksien etsimistä
  • sadut, lasten- ja nuortenkirjallisuus
  • noin neljä yhteistä tai valinnaista kokonaisteosta lukuvuodessa
  • fakta ja fiktio

5. vuosiluokka


Vuorovaikutustaidot:

  • esitelmä
  • juoninäytelmä
  • perustellun mielipiteen esittäminen
  • selkeä esittäminen
  • haastattelu
  • itsearviointi


Tiedonhallintataidot:

  • kirjojen hakua ja varausta, yksinkertaisia tiedonhakuja tietoverkoista ja tiedonhaun vaiheiden harjoittelua ohjatusti
  • sanoma- ja aikakauslehdet tietolähteenä


Tekstin ymmärtäminen:

  • keskittyvän ja ymmärtävän kuuntelun harjoittelua
  • silmäilevää, etsivää, sana- ja asiatarkkaa sekä päättelevää lukemista
  • päätelmien tekoa, luetun ja kuullun arviointia, ajatus- ja käsitekarttojen laatimista, tekstin ajatusten pohdintaa ja tekstien vertaamista


Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen:

  • kontaktin ottamista yleisöön
  • esityksen havainnollistamista
  • palautteen vastaanottamista ja antamista
  • hankittujen tietojen koontia
  • oman tekstin suunnittelua, muokkaamista ja viimeistelyä
  • ajatus- ja käsitekarttojen laadinnan ja käytön harjoittelua
  • selkeän ja sujuvan käsialan harjoittelua
  • oikeinkirjoituksen perusasioista osattava:
  • pilkku luettelossa
  • pilkku pää- ja sivulauseen välissä
  • suora ja epäsuora esitys


Kielen tehtävät ja rakenne:

  • taivutuksen tehtävä tekstilauseissa
  • päälause, sivulause
  • lauseenjäsenistä subjekti, predikaatti, objekti
  • verbin aikamuodot


Kirjallisuus ja muu kulttuuri:

  • Kirjallisuuden ja muiden taiteenalojen yhteyksien etsimistä
  • nuortenkirjallisuus
  • noin neljä yhteistä tai valinnaista kokonaisteosta lukuvuodessa
  • kirjailija
  • kustantaja
  • painovuosi
  • kirja-arvostelu
  • kirjan sanoma


Vuosiluokat 6-9

Vuosiluokilla 6−9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia.

Pyrkimys on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana ja pystyy tuottamaan erityppisissä viestintätilanteissa tarvitsemiaan tekstejä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä.


Tavoitteet


Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat

Oppilas

  • kehittää viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan
  • harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen erilaisissa viestintäympäristöissä koulussa ja sen ulkopuolella
  • pyrkii suojelemaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä ja tottuu siihen, että on erilaisia näkemyksiä ja tapoja osallistua vuorovaikutukseen.


Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy

Oppilas

  • harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi; hänen tulkitsevat ja arvioivat luku- ja kuuntelutaitonsa kehittyvät
  • kehittää tekstityyppien ja tekstilajien tuntemustaan ja tottuu ennakoimaan, millaista luku-, kuuntelu- tai tiedonhankintatapaa tekstilaji ja tavoite edellyttävät
  • tottuu tiedonhankinnan ja -käytön prosessiin ja oppii käyttämään monenlaisia lähteitä.


Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy

Oppilas

  • kehittyy monipuoliseksi ja omaääniseksi tekstien tekijäksi, joka osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan
  • rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään sekä kommentoimaan rakentavasti muiden ajatuksia
  • tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe- ja kirjoitustehtävissään* oppii ottamaan huomioon tilanteen, viestintävälineen ja vastaanottajan teksteissään.


Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee

Oppilas

  • oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta, vaihtelusta ja muuttumisesta
  • monipuolistaa lukuharrastustaan; hänen kirjallisuudentuntemuksensa syvenee, ja hän oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita ja eri maiden klassikkoja
  • saa lisää kokemuksia teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoista
  • saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisten valintoja
  • saa mahdollisuuksia avartaa esteettistä kokemusmaailmaansa; hänen eettinen tietoisuutensa vahvistuu, ja hänen näkemyksensä kulttuureista laajenee
  • kasvaa suvaitsevaiseksi erilaisia kielenpuhujia kohtaan.


Keskeiset sisällöt


Vuorovaikutustaidot

  • perustietoa vuorovaikutuksesta ja tekstien sisällöstä, rakenteesta ja ilmaisutavasta sekä niiden yhteydestä viestinnän tavoitteeseen, välineeseen ja viestintäsuhteeseen
  • tehtävän mukaista etenemistä ja puheenvuorolajien monipuolistamista erityyppisissä keskusteluissa ja viestintäympäristöissä
  • puheenvuoron ajoittaminen ja mitoittaminen, kielimuodon valinta, menettely ristiriitatilanteissa ja eriävien näkemysten hyödyntäminen, palautteen antaminen ja vastaanottaminen
  • viestintärohkeuden ja –varmuuden kehittämistä: omien näkemysten esittämisen ja puolustamisen sekä ilmaisutapojen harjoittelua
  • omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä -taitojen arviointia


Tekstinymmärtäminen

  • ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoittelua
  • silmäilevän, etsivän sekä sana- ja asiatarkan ja päättelevän lukutavan valinta, lukuprosessien hallinnan varmentamista
  • siltojen rakentamista tekstin ja vastaanottajan välille, lukukokemusten jakamista
  • kaunokirjallisten tekstien tulkintaa ja tarkastelua elämysten antajina ja näkemysten kehittäjinä
  • selostavat, kuvailevat, ohjaavat, kertovat, pohtivat ja kantaa ottavat tekstityypit asia- ja kaunokirjallisissa teksteissä
  • kulttuurissa keskeisiä tekstilajeja ja tekstien tarkastelua rakenteellisina ja merkityksellisinä kokonaisuuksina
  • tekstien verbaalisten, visuaalisten ja auditiivisten keinojen tarkastelua tekstien merkityksen rakentajina
  • tekstin sisällön tiivistämistä, mielipideainesten, tekijän tavoitteiden ja keinojen tunnistamista, erittelyä ja arviointia vaikuttavuuden kannalta, tekstien vertaamista eri näkökulmista
  • puheeseen, kirjoitukseen ja kuviin kätkeytyneiden näkemysten, arvojen ja asenteiden etsimistä ja arviointia


Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen

  • omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittelyä ja tekstintekoprosessien vakiinnuttamista
  • tavallisten jäsentelytapojen harjoittelua, jaksotus-, aloitus- ja päätäntätaidon varmentamista
  • tekstien suuntaamista eri kohderyhmille ja erilaisiin viestintävälineisiin ja -tilanteisiin
  • omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavien ja uusia maailmoja rakentavien fiktioiden tuottamista
  • yleispuhekielen ja kohteliaan, kuulijan huomioon ottavan ilmaisu- ja viestintätavan opettelua
  • kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista
  • erilajisten tekstien kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen
  • ilmaisukeinojen monipuolistamista


Tiedonhallintataidot

  • tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä: tiedonhankinnan suunnittelua, lähteiden luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointia
  • muistiinpanojen tekemisen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen opettelua, aineistojen valikointia, ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi


Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin

  • perustiedot Suomen ja maailman kielitilanteesta ja käsitys kielidemokratiasta sekä äidinkielen merkityksestä
  • suomen kielen vaiheita ja vaihtelua
  • suomen kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteen ominaisuuksia ja vertailua muihin kieliin
  • suomen kielen tilanteenmukaisen, sosiaalisen ja maantieteellisen vaihtelun sekä yleiskielen käytön perusteiden pohdintaa
  • kirjallisen yleissivistyksen pohjan luomista: tietoa keskeisistä teoksista ja niiden kirjoittajista sekä Kalevalasta, kansanperinteestä ja Suomen kirjallisuuden päävaiheista
  • yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista, runsaasti myös erilajisten lyhyitten tekstien käsittelyä
  • kaunokirjallisuuden luokittelu pää- ja joihinkin alalajeihin
  • tekstien tyylillinen pääjako: romanttisten, realististen ja modernististen tekstien tuntomerkkejä
  • fiktion rakenteiden erittelyä luokkatasolle sopivia käsitteitä käyttäen
  • teatteri- ja elokuvakokemusten hankkimista, kokemusten erittelyä ja jakamista


Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8


Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän

  • haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään
  • osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa
  • osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja
  • edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä
  • tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi
  • pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä.


Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän

  • osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa
  • tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä
  • lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen
  • erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista
  • tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja
  • osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut
  • pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä
  • osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia
  • tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun
  • pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista
  • pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn
  • pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään.


Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän

  • osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne
  • tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan
  • kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata
  • pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä
  • pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä
  • osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään
  • soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä.


Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän

  • on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen
  • löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan
  • on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän
  • tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia
  • pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa
  • osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä
  • tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan
  • tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä.


Mikkelin täydennys


Keskeisiä sisältöjä eri vuosiluokilla


6. vuosiluokka


Vuorovaikutustaidot:

  • tilanteen mukainen kommunikointi esim.
  • virallinen ja epävirallinen
  • eri ikäisten kanssa
  • eri välineillä
  • nonverbaalinen viestintä
  • myönteisyys, kohteliaisuus
  • luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä –taitojen itsearviointia


Tiedonhallintataidot:

  • käsite- ja ajatuskarttojen käyttö
  • eri lähteistä poimittujen aineistojen valikointia, ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi
  • selostus


Tekstinymmärtäminen:

  • luetun- ja kuullunymmärtämisharjoituksia
  • mediatekstien kriittinen käsittely
  • erilaisiin asiateksteihin tutustuminen (esim. lehtitekstit)
  • puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen:
  • kappalejako
  • tekstin päärakenne (aloitus, vähintään kolme käsittelykappaletta, lopetus)
  • vähintään kuusi arvioitavaa kirjoitelmaa vuodessa esim.
  • kertomus
  • kuvaus
  • asiateksti


Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin:

  • lause- ja virketajun varmistaminen
  • aiemmin opittujen oikeinkirjoitussääntöjen kertaaminen
  • aikaisemmin opitun kertaaminen: osattava sanaluokat, lauseen pääjäsenet, verbien persoona- ja aikamuodot
  • tutustutaan nominien taivutukseen (nominatiivi, genetiivi, partitiivi ja paikallissijat)
  • noin kuusi yhteistä tai valinnaista kokonaisteosta lukuvuodessa
  • kirjailijan ammattiin tutustuminen
  • opittujen kirjallisuuden keskeisten käsitteiden kertaaminen ja lisäksi kertoja sekä eri näkökulmat aiheeseen
  • teatterissa ja elokuvissa käyminen mahdollisuuksien mukaan
  • Kalevalaan ja Kiven tunnetuimpiin teoksiin tutustuminen
  • itsearviointi

7. vuosiluokka


Minä äidinkielen oppijana


Vuorovaikutustaidot:

  • tutustumisharjoituksia
  • ryhmäviestintätilanteita
  • asiallinen ja tavoitteenmukainen käyttäytyminen ryhmässä
  • luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä –taitojen itsearviointia


Tiedonhallintataidot:

  • muistiinpanojen tekeminen
  • tutustuminen lähikirjastoon tiedonlähteenä


Tekstinymmärtäminen:

  • arvioitavia luetun- ja kuullunymmärtämistehtäviä
  • palautteen antaminen
  • tiivistäminen
  • lukemisen tasot (silmäilevä, sana- ja asiatarkka ja päättelevä)
  • elokuvan keinojen tarkastelua
  • kuvailevia ja kertovia tekstejä
  • yhteisiä ja valinnaisia nuortenkirjoja


Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen:

  • referaatti
  • suullisia ja kirjallisia kertomuksia ja kuvauksia
  • harjoitellaan kirjoitelman suunnittelua
  • kirjaesittely
  • yleiskielen ja puhekielen eroja
  • lause ja virke
  • oikeinkirjoitussääntöjä
  • selkeän ja sujuvan käsialan hallinta


Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin:

  • sanaluokkien kertaaminen ja käytön monipuolistaminen
  • nominien ja verbien taivutuksen kertaaminen
  • tieto- ja kaunokirjallisuus ja kaunokirjallisuuden kolmijako (epiikka, lyriikka ja draama)
  • kirjallisuuden peruskäsitteitä
  • noin neljä yhteistä tai valinnaista kokonaisteosta lukuvuodessa
  • teatterissa ja elokuvissa käyminen mahdollisuuksien mukaan
  • itsearviointi

8. vuosiluokka


Vaikuttaminen


Vuorovaikutustaidot:

  • mielipiteen muodostaminen ja perusteleminen
  • keskustelu-, väittely- ja ongelmanratkaisutaidot
  • palautteen antaminen ja vastaanottaminen
  • nonverbaalinen viestintä
  • luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä –taitojen itsearviointia
  • näytteleminen


Tiedonhallintataidot:

  • asia- ja kaunokirjallisen tekstin käyttäminen omassa esityksessä (eli aineistopohjaisissa esityksissä) ja lähteeseen viittaaminen


Tekstinymmärtäminen:

  • luetun- ja kuullunymmärtämistehtäviä
  • mediatekstien analysointia (esim. mainonta ja kantaaottavat tekstit)
  • vaikuttavan kielen keinoja
  • perustelutavat


Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen:

  • mielipideteksti
  • aineistopohjainen kirjoitelma
  • uutinen
  • väittely
  • keskustelu
  • kirja-arvostelu
  • oikeinkirjoitussääntöjä


Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin:

  • suhtautumistavan ilmaiseminen verbin avulla (modukset)
  • lauseenjäsenet
  • kuvakieli (esim. vertaukset, metaforat)
  • novelleja
  • runoja
  • kaunokirjallisuuden alalajeja, esim. tieteis-, fantasia-, kauhu- ja salapoliisikirjallisuus
  • noin neljä yhteistä tai valinnaista kokonaisteosta lukuvuodessa
  • teatterissa ja elokuvissa käyminen mahdollisuuksien mukaan
  • itsearviointi

9. vuosiluokka


Suomalaisuus


Vuorovaikutustaidot:

  • kokoustekniikka
  • luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä –taitojen itsearviointia
  • haastattelutilanteen harjoittelu


Tiedonhallintataidot:

  • lähteen luotettavuuden arviointia (tietokirjat ja Internet)
  • äidinkielen ja kirjallisuuden aiheisiin liittyvä tutkielma tai esitelmä (tiedonhaku, kriittinen lukeminen, tiedon hyödyntäminen ja oman esityksen työstäminen)


Tekstinymmärtäminen:

  • kaunokirjallisuuden erittelyä
  • kuullunymmärtämisen tehtäviä
  • pohtivia tekstejä
  • lehtitekstejä (esim. artikkeli, kolumni, pääkirjoitus, reportaasi)


Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen:

  • tyypillisimpiä tekstien jäsentelyn malleja
  • pohtivat kirjoitelmat
  • hakemuksen tekeminen
  • oikeinkirjoitussääntöjä


Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin:

  • äidinkielen merkitys
  • maailman kielet ja kielikunnat
  • Suomen kielen vaiheet ja ominaispiirteet
  • kielidemokratia
  • murteet, slangit, kielimuodon vaihtelu tilanteen mukaan
  • kirjoitetun kielen rakenteita (esim. lauseenvastike)
  • kansanrunous
  • Kalevala
  • Suomen kirjallisuuden päävaiheet
  • näytteitä kotimaisista klassikoista (esim. Kivi, Canth, Aho, Leino, Linna, Södergran)
  • romantiikka, realismi ja modernismi
  • noin neljä yhteistä tai valinnaista kokonaisteosta lukuvuodessa
  • teatterissa ja elokuvissa käyminen mahdollisuuksien mukaan
  • itsearviointi

Aihekokonaisuudet


1. Ihmisenä kasvaminen

Kaunokirjallisuuteen liittyvien tekstinäytteiden ja tehtävien välityksellä oppilas voi pohtia ihmisenä kasvamistaan. Erityisesti voidaan tarkastella tunteita ja asenteita. Oman kielenkäytön sekä kielen tilanteenmukaisen vaihtelun pohdinta lisää myös itsetuntemusta.

Yhteistyötaidot karttuvat aina yhteistoiminnallisesti opiskeltaessa ja ryhmätöitä tehtäessä. Ongelmanratkaisutilanteiden harjoitteleminen auttaa huomaamaan yhteistyön merkityksen. Erilaisissa draamaharjoituksissa kehittyvät myös yhteistyötaidot sekä toisen huomioon ottaminen.

Äidinkielessä kirjallisuudessa opetetaan opiskelutaitoja: olennaisen löytämistä luetusta, tietojen hankkimista ja jäsentämistä, hankittujen tietojen ja oman ajattelun välistä vuorovaikutusta jne.

Kieli itsessään on oppimisen väline.

Itsearviointia tehdään usein kirjoittamisen, lukemisen ja puhumisen yhteydessä.


2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on senlaatuinen, että kulttuuri-identiteetti on sen keskeistä sisältöä.

Kaikilla luokka-asteilla tutustutaan suomalaiseen kirjallisuuteen. Kalevalaan ja kansanperinteeseen sekä merkittäviin suomalaisiin kirjailijoihin ja heidän tuotantoonsa tutustuminen auttaa oman kulttuurin juurien hahmottamisessa. Varsinkin 9. luokalla kirjallisuusjaksossa keskitytään suomen kirjallisuuden historiaan, suomalaisuuteen. Eri vuosikymmeniltä peräisin olevien kirjojen avulla oppilas saa fiktion keinoin kuvan Suomen historiasta.

Kieli sitoo ihmisen kulttuuriin. Suomen kielen ominaispiirteiden ja alueellisen vaihtelun tarkastelu kuuluvat kulttuuri-identiteetin käsittelyyn. Suomalainen tapa- ja keskustelukulttuuri sekä hyvät käytöstavat tulevat esiin useassa yhteydessä.

Kirjoittamisessa aihepiiriksi on helppo ottaa suomalaisuus vaikkapa tutun arkipäivän avulla.

Monikulttuurisuus tulee esille, kun vertaillaan suomen kieltä ja kulttuuria toisiin kieliin ja kulttuureihin. Nykysuomalaisuuteenkin kuuluvat monenlaisista kulttuureista lähtöisin olevat ihmiset.


3. Viestintä ja mediataito

Viestintä on äidinkielen ja kirjallisuuden perusainesta, jossa harjoitellaan kirjoittamista, lukemista, puhumista ja erilaista ilmaisemista. Lisäksi palautteen antaminen ja vastaanottaminen kuuluvat kirjoittamis- ja puhumisharjoituksiin. Oppilaan kokonaispersoonallisuus kehittyy erityisesti ilmaisuharjoituksissa, sillä mukaan tulevat kokemuksellisuus ja elämyksellisyys.

Omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu kuuluu kirjoittamis- ja puhumistehtäviin sekä draamaan. Ne tulevat esille myös kirjallisuustehtävissä.

Äidinkielessä ja kirjallisuudessa opiskellaan viestien vastaanottamista ja tuottamista. Painotetaan osallistuvaa ja vuorovaikutuksellista viestintää. Tutkitaan eri viestintävälineitä ja niiden kehittymistä ajan kuluessa ja sen vaikutusta arkielämäämme. Mediakriittisyys korostuu, kun pohditaan median valtaa ja roolia kulttuurissamme. Mainontaan tutustuminen on osa tätä pohdintaa.

Internetin hallittua käyttöä harjoitellaan oppitunneilla.


4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

Kansalaisen perustaitoja ovat luku- ja kirjoitustaito. Tärkeää on myös kyky ilmaista suullisesti ajatuksiaan: neuvotella, keskustella, väitellä. Mielipiteiden perusteleminen ja mielipidetekstien kirjoittaminen kuuluvat äidinkielen ja kirjallisuuden opetussisältöihin.

Suomen kirjallisuuden historian vaiheita käsiteltäessä seurataan myös yhteiskunnallisia ja poliittisia muutoksia.

Kokoustekniikan perusasiat ja hakemuksen tekeminen käydään läpi yhdeksännellä luokalla.

Kansalaistaitoihin kuuluu kirjastopalvelujen hyödyntäminen. (Mikkelin OPS:n liite: Kirjastonkäytön ja tiedonhankinnan suunnitelma)


5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppitunneille valitaan aihepiirejä, jotka käsittelevät ihmisen suhdetta ympäristöön tai kestävää kehitystä. Myös ajankohtaisia uutistekstejä hyödynnetään.

Kulutuskäyttäytymistään oppilaat pohtivat, kun tutustutaan mainontaan.


6. Turvallisuus ja liikenne

Ryhmätöissä kehittyvät yhteistyötaidot luovat turvallisuutta.

Kirjallisuusjaksoissa käsitellään väkivallattomia, kielellisiä ratkaisuja ongelmatilanteisiin.

Terveyteen, liikuntaan ja liikenteeseen liittyviä teemoja voidaan käyttää sekä kirjoitelmien aineistona että soveltuvin osin lukemisessa.


7. Ihminen ja teknologia

Tiedonhallintataidot kuuluvat nykyihmisen arkeen. Internetin käyttöä on syytä pohtia monesta näkökulmasta.

Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan opiskelussa. Korostetaan teknologian tarkoituksenmukaista käyttöä ja opastetaan järkeviin valintoihin.

Tieteiskirjallisuuden käsittelyssä käydään läpi erilaisia tulevaisuuden kuvia ja tekniikan merkitystä kuvitteellisessa tulevaisuudessa.

Henkilökohtaiset työkalut
Näkymät
Valikko: