9 Erityisen koulutustehtävän mukainen ja erityiseen pedagogiseen järjestelmään tai periaatteeseen perustuva opetus

Opsessori Mikkeli

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

9.1 Vieraskielinen opetus ja kotimaisten kielten kielikylpyopetus


Opetussuunnitelman perusteet

Eri oppiaineiden opetuksessa on mahdollista käyttää myös muuta kuin koulun opetuskieltä, jolloin kieli ei ole pelkästään opetuksen ja oppimisen kohde vaan myös väline eri oppiaineiden sisältöjen oppimisessa. Yleensä tällöin puhutaan vieraskielisestä opetuksesta tai kielikylpyopetuksesta. Nimityksestä päättää opetuksen järjestäjä. Keskeisenä tavoitteena on se, että oppilaat voivat saada vankemman kielitaidon kuin tavallisessa opetuksessa kielten opetukseen varatuilla tunneilla. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa käytetään koulun opetuskieltä.

Koulun opetuskielellä ja vieraalla tai kielikylpykielellä annettu opetus muodostavat kokonaisuuden. Tavoitteet ja sisällöt eri oppiaineissa ovat samat kuin suomen- tai ruotsinkielisessä opetuksessa. Riippumatta siitä, miten laajaa vieraskielinen opetus tai kielikylpy on, oppilaan tulee saavuttaa koulun opetuskielessä ja vieraassa tai kielikylpykielessä sellainen kielitaito, että eri oppiaineiden tavoitteet voidaan saavuttaa. Opetussuunnitelmassa tulee määritellä, mitä oppiaineita ja kuinka paljon opetetaan vieraalla kielellä tai kielikylpykielellä. Äidinkielen ja kirjallisuuden sekä vieraan tai kielikylpykielen opetussuunnitelmat laaditaan opettajien yhteistyönä niin, että kaikki äidinkielen ja kirjallisuuden sisällöt tulevat katetuiksi ja tavoitteet on mahdollista saavuttaa.


Mli logo pieni.jpgMikkelin täydennys

Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa tulee määritellä, mitä oppiaineita ja kuinka paljon opetetaan vieraalla kielellä tai kielikylpykielellä.

Vuosiluokat 1 - 9


Tavoitteet

Vieras kieli tai kielikylpykieli

Tavoitteet vieraassa kielessä tai kielikylpykielessä sopeutetaan vieraskielisen opetuksen tai kielikylvyn laajuuteen. Tavoitteissa määritellään ainakin, millaiseen tasoon pyritään kuullun ja luetun ymmärtämisen taidoissa, puhumisessa, kirjoittamisessa ja kulttuurisessa osaamisessa perusopetuksen aikana. Jos osa oppilaista puhuu kyseistä vierasta tai kielikylpykieltä äidinkielenään, heille määritellään vaativammat tavoitteet kuin koulun opetuskieltä äidinkielenään puhuville oppilaille.


Äidinkieli ja kirjallisuus (suomi tai ruotsi)

Riippumatta siitä, onko äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärää alennettu valtioneuvoston asetuksen (1435/01 8 §:n 1 mom.) sallimissa rajoissa vai ei, tulee äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa koko perusopetuksen aikana saavuttaa samat tavoitteet kuin niissäkin kouluissa, joissa koko opetus on järjestetty koulun opetuskielellä.


Keskeiset sisällöt

Vieras kieli tai kielikylpykieli

Opetuksen järjestäjä määrittelee sisällöt tavoitteita vastaaviksi. Opetuksen järjestäjä päättää, kummalla kielellä opetetaan ensiksi lukemaan ja kirjoittamaan. Opetussuunnitelmassa määrätään, mitä eri oppiaineiden opiskelua tukevia aihealueita käsitellään vieraan kielen tai kielikylpykielen opetuksessa.


Äidinkieli ja kirjallisuus (suomi tai ruotsi)

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen sekä vieraan tai kielikylpykielen opetuksen välillä voi olla siirtovaikutusta erityisesti silloin, kun vieraan tai kielikylpykielen tuntimäärä on suuri ja opetus alkaa varhain. Siirtovaikutuksen määrä vaihtelee sisältöalueittain. Seuraavaksi on lueteltu alueita, joilla siirtovaikutus on vähäistä ja joiden kohdalla on erityisesti huolehdittava siitä, että oppilaat saavat riittävästi opetusta koulun opetuskielellä:


Vuorovaikutustaidot

  • Kertominen ja selostaminen, oman mielipiteen esittäminen ja puolustaminen, asioiminen, kysymysten tekeminen, keskustelupuheenvuoron käyttäminen, kuuntelemisen ja kohteliaisuuden harjoitteleminen
  • puheenvuoron ajoittaminen ja mitoittaminen, kielimuodon valinta, menettely ristiriitatilanteissa ja eriävien näkemysten hyödyntäminen, palautteen antaminen ja vastaanottaminen
  • kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstäminen improvisoinnin, kerronnan, leikin ja draaman avulla


Lukeminen ja kirjoittaminen

  • Kirjain-äännevastaavuus, puheen purkaminen sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi; sanojen kirjoittaminen kirjain-äännevastaavuudeltaan oikein
  • oikeinkirjoitus sana- ja lausetasolla
  • eris- ja yleisnimet, iso ja pieni alkukirjain
  • yhdyssanat ja yhdysmerkin käyttö
  • lukusanojen käyttö ja merkitseminen
  • välimerkkien käyttö ja lauseiden yhdistäminen
  • kirjoitettuun kieleen ja yleispuhekieleen tutustuminen.
  • omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuottaminen


Tekstinymmärtäminen

  • keskittyvä, tarkka ja päättelevä sekä ymmärtävä ja arvioiva kuunteleminen
  • tärkeiden asioiden erottaminen yksityiskohdista, muistiinpanojen teko, päätelmien teko ja luetun arviointi
  • puheeseen, kirjoitukseen ja kuviin kätkeytyvät näkemykset, arvot ja asenteet
  • tekstin sisällön tiivistäminen, mielipideainesten, tekijän tavoitteiden ja keinojen tunnistaminen, erittely ja arviointi vaikuttavuuden kannalta, tekstien vertaaminen eri näkökulmista
  • tekstilajit
  • kaunokirjallisten tekstien tulkinta ja tarkastelu


Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin

  • Monipuolinen kirjallisuuteen tutustuminen ja erilaisten tekstien runsas lukeminen
  • kirjallisen yleissivistyksen pohjan luominen
  • tekstien tyylillinen pääjako
  • fiktion rakenteiden erittely
  • kirjallinen keskustelu, jonka yhteydessä käsitteet päähenkilö, tapahtuma-aika ja –paikka sekä juoni; luetun liittäminen omaan elämään, aiemmin kuultuun ja nähtyyn
  • luokan yhteisten kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien sekä valinnaisten kirjojen lukeminen, kuunteleminen ja käsittely
  • kirjallisuuden keskeiset käsitteet ja niiden käyttö
  • kirjallisen yleissivistyksen pohjan luominen: keskeiset teokset ja niiden kirjoittajat, Kalevala, kansanperinne ja Suomen kirjallisuuden päävaiheet
  • perustiedot Suomen ja maailman kielitilanteesta ja käsitys kielidemokratiasta ja äidinkielen merkityksestä
  • suomen kielen tilanteenmukainen, sosiaalinen ja maantieteellinen vaihtelu sekä omien ilmaisutapojen tarkastelu
  • suomen kielen vaiheet


Tiedonhankintataidot

  • tietotekstien avaaminen
  • kirjaston käyttö ja tiedonhaku tietoverkoista, tarvittavien tietojen hankinta erityyppisistä lähteistä
  • muistiinpanojen tekemisen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen opettelua, aineistojen valikointia, ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi


Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen

  • tutun asian selostaminen ja kuvailu, juonellinen kertomus, hankittujen tietojen koonti, mielipiteen ilmaisu ja perusteleminen
  • omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittely ja tekstintekoprosessien vakiinnuttaminen
  • sanaston järjestelmällinen rikastuttaminen ja ilmaisukeinojen monipuolistaminen
  • tavallisten jäsentelytapojen harjoitteleminen, jaksotus-, aloitus- ja päätäntätaidon varmentaminen
  • tekstien suuntaaminen eri kohderyhmille ja erilaisiin viestintävälineisiin kirjoittaminen käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen
  • omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavien ja uusia maailmoja rakentavien fiktioiden tuottaminen
  • yleispuhekieli ja kohtelias, kuulijan huomioon ottava ilmaisu- ja viestintätapa
  • kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittäminen ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttaminen
  • erilaisten tekstilajien kirjoittaminen


Kielen tehtävät ja rakenne

  • Sanojen käsitteellinen ja kieliopillinen luokitteleminen, sanojen muodon ja merkityksen pohdiskeleminen
  • sanaluokat ja sanataivutus, prototyyppisten sanojen ryhmitteleminen pääluokkiin
  • verbin aikamuotojen ja sijamuotojen merkitystehtävä
  • lauseiden jäsentäminen.
  • tekstien sanastolliset, rakenteelliset ja tyylilliset piirteet
  • suomen kielen rakenteen peruskäsitteet.


Arviointi

Arvioinnin tulee antaa opettajalle, oppilaalle ja huoltajille riittävästi tietoa oppilaiden kielitaidon kehittymisestä suhteessa annettuihin tavoitteisiin. Vieraan tai kielikylpykielen ymmärtämisen karttumista on seurattava erityisesti vieras- tai kielikylpykielisen opetuksen käynnistyessä eri oppiaineissa.

Äidinkielen ja kirjallisuuden taitojen kehittyminen edellyttää tarkkaa seurantaa koko perusopetuksen ajan. Äidinkielen ja kirjallisuuden arvioinnissa on otettava huomioon, että tavoitteiden saavuttaminen saattaa alussa viivästyä, jos lukemaan opitaan ensiksi vieraalla tai kielikylpykielellä. Äidinkieleen ja kirjallisuuteen 2. ja 5. luokan päätteeksi laadittuja hyvän osaamisen kuvauksia ei tarvitse käyttää arvioinnin perustana, mutta päättöarvioinnin tulee perustua arvosanan 8 kriteereihin.

Eri oppiaineiden arvioinnissa noudatetaan perusopetuksen yleisiä arviointiperusteita riippumatta siitä, millä kielellä niitä on opetettu.


Henkilökohtaiset työkalut
Näkymät
Valikko: