6 Koulun toiminnan arviointi (Peitsarin koulu)

Opsessori Mikkeli

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Arvioinnin avulla pyritään kehittämään koulua siten, että koulun perustehtävä tulee hoidettua entistä paremmin. Arvioinnilla on suuri merkitys kun halutaan seurata aikaa ja kehittää koulua nykyhetken ja tulevaisuuden tarpeiden mukaiseksi.

Jos kysytään arvioita koulusta, yleensä kerrotaan oliko koulussa hyviä vai huonoja opettajia. Hyvin monelle koulu = opettaja. Koulun toimintaa kehitettäessä yksi suurimpia haasteita on, miten opettajan työtä opittaisiin koulun sisällä arvioimaan niin, että myös ulkopuolista kritiikkiä pystyttäisiin ottamaan vastaan rakentavasti.


Koulun toimintaa arvioidaan vuosittain useilla tasoilla:

  • Koulutuksen järjestäjä määrittelee koululle sekä pysyviä että vuosittain vaihtuvia arviointikohteita (esim. työsuunnitelman arviointi). Pääsääntöisesti näistä velvoitteista vastaa opettajakunta yhdessä rehtorin kanssa.


  • Oppimistuloksia arvioidaan todistuksin, arviointikeskusteluin sekä itsearvioinnin avulla. Oppilaille annetaan välitodistus ja lukuvuositodistus. Alkuopetusluokilla (1-2) voidaan välitodistus korvata arviointikeskustelulla. Rinnakkaisluokkien täytyy sopia yhteisestä käytännöstä. Todistusten antamisessa noudatetaan niitä periaatteita, jotka on määritelty koko kaupungin opetussuunnitelmaan. Todistuksia laadittaessa on erityisesti huomioitava se, mitä yhteisessä osiossa on sanottu oppiaineiden tavoitteista ja yleisistä arviointikriteereistä sekä työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnista. Arviointikeskusteluissa ja itsearvioinnissa korostetaan myös oppilaan omia henkilökohtaisia tavoitteita. Huoltajien mukanaolo arviointikeskusteluissa on koulun arkea ja edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Oppilaat totutetaan itsearviointiin ensimmäisestä luokasta alkaen kehitystasolle sopivalla tavalla. Koulussa on ollut hyviä kokemuksia oppilaan ja opettajan kahdenkeskisistä keskusteluista, joissa pohditaan edistymistä ja henkilökohtaisia tavoitteita.


  • Koulun tiloja ja toimintaa arvioidaan vuosittaisessa henkilökuntakokouksessa. Sen lisäksi rehtori järjestää kaikille koulun henkilökuntaan kuuluville mahdollisuuden ns. kehityskeskusteluihin. Noiden keskustelujen tavoitteena on kartoittaa työyhteisön toimivuutta ja vahvistaa työntekijän ammatillista kehittymistä. Työntekijä arvioi myös itsenäisesti omaa työsuoritustaan. Samoin järjestetään mahdollisuuksia vertaisarviointiin toisten työntekijöiden kanssa. Koulun toimivuutta arvioivat myös kodit vuosittain arviointilomakkeella, joka jaetaan koteihin jo syksyllä Koulu tiedottaa –lehtisen mukana. Lomake monistetaan ja jaetaan koteihin myös keväällä. Se palautetaan nimettömänä aulan ”postilaatikkoon” ennen lukuvuoden loppua. Arviointilomake laaditaan viimeistään elokuussa ennen lukuvuoden alkua. Tavoitteena on, että koulun neuvottelukunta ottaa tehtäväkseen/antaa lausunnon arviointilomakkeen sisällöstä ja painotuksista.


  • Mitä oppilaat ajattelevat? Vuosittain kerran tai tarpeen mukaan useammin järjestetään luokissa kirjallinen kysely, jolla selvitetään, kiusataanko oppilasta. Kysely on osa suunnitelmaa, jonka mukaan kiusaamiseen puututaan heti, jos sitä ilmenee. Kysely on vapaamuotoinen ja epävirallinen, mutta toimii hyvin. Sen yhteyteen kehitetään menetelmää, jonka avulla oppilaat arvioisivat koulun/luokan toimintakulttuuria (esim. yhteishenki, työtavat, työrauha).


  • Opettajan oman työn arviointia kehitetään. Yhtenä tavoitteena rehtorin kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa on vahvistaa opettajan ammatillista kehittymistä. Elokuun suunnittelupäivänä on asetettu myös henkilökohtaisia opettajuuteen liittyviä kehittymistavoitteita, joiden toteutumista on arvioitu keväällä ennen lukuvuoden päättymistä. Tämän tyyppistä arviointia kehitetään edelleen esim. vertaisarvioinnin avulla. Opettajan työn tuloksellisuus ja uusien näkökulmien avaaminen voivat olla myös YT-ajalla toteutettavien pedagogisten keskustelujen aiheina. Opettajan työn arviointiin kehitetään toimivaa lomaketta, jonka avulla arviointi olisi helppo toteuttaa säännöllisesti ja saada se luonnolliseksi osaksi ammatillista kehittymistä.


Aihekokonaisuudet Peitsarin koulun opetussuunnitelmassa


Pääperiaattena on, että aihekokonaisuuksista ihmisenä kasvamista käsitellään joka vuosi, koska se on koko opetuksen ja kasvattamisen päätavoite. Muut aihekokonaisuudet käsitellään teemapäivinä, -viikkoina tai tapahtumina yksi lukukaudessa seuraavan suunnitelman mukaisesti:

Ihmisenä kasvaminen, joka vuosi

  • aihe aina opetuksessa mukana
  • opettajille LQ-koulutusta, ensin perusteet ja sitten jatkokursseja
  • koko henkilöstön koulutusta


Viestintä ja mediataito, teemaviikko 2007.

  • viestintätaitoja opetellaan jatkuvasti
  • tietokoneen ja internetin käyttöä
  • turvallisesti netissä
  • asiantuntijavierailuja
  • vanhempainilta
  • sanomalehti- ja aikakauslehtiviikot vuosittain


Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, syksy 2007.

  • työpaikkakäynnit
  • neuvottelukunnan projektit: tilaisuudet, paidat yms.
  • suosikkiammatit ja edustajia koululle
  • yhteiskuntatietoa esim. totuttaminen äänestämiseen
  • ns. oppilaskunta


Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, kevät 2008

  • maahanmuuttaja- ja romaanivierailijoita
  • kansainvälisiä vieraita yleensä
  • saamelaiskulttuuriin tutustuminen (aikaisemmin oli Lapin viikkoja)
  • yhteistyö Mimosan eli Mikkelin monikulttuurisen osaamisen keskuksen kanssa


Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, syksy 2008

  • pidetään lasten tavaroiden vaihto- ja kierrätysviikko
  • metsäretki vuosittain
  • kierrätysteema huhtikuussa vuosittain


Turvallisuus ja liikenne, kevät 2009

  • keskitytään turvallisuusteemaan esim. ensiapu, poliisi ja palokunta
  • vuosittain liikenneviikko koulun alkaessa
  • kakkosluokan keväällä polkupyöräajokortin suorittaminen


Ihminen ja teknologia, syksy 2009

  • AMK:n opiskelijoiden kanssa teknisten vempaimien tekoa
  • vuosittain teknisessä työssä
  • FY/KE -opiskelussa



Visio koulusta v. 2015

Opettajakunta on käynyt keskustelua koulun visiosta vuoteen 2015 asti. Haaveina esiin nousi esimerkiksi seuraavia asioita:

  • Joka opettajalla on oma työtila.
  • Ilta- ja aamupäivähoito on koulumme arkea ja sille on osoitettu omat tilat.
  • Moniammatillinen yhteistyö on arkipäivää.
  • Olemme mahdollisesti siirtyneet kaikissa Suomen kouluissa kokonaistyöaikaan.
  • Koulu on kaksisarjainen luokille 1-4.
  • Esikouluopetus on edelleen päiväkodissa. Yhteistyö on edelleen kiinteää.
  • Luokkakoot ovat pienentyneet.
  • Erityisopetuksen tarve on vähentynyt.
  • Koulutettuja ja vakinaisia avustajia on riittävästi.
  • Koulun tilat ovat viihtyisät ja tarkoituksenmukaiset.



Henkilökohtaiset työkalut
Näkymät
Valikko: