6 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus

Opsessori Mikkeli

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

6.1 Romanit


Opetussuunnitelman perusteet

Romanioppilaiden opetuksessa tulee huomioida Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Romanien yhteiskunnallisen integroitumisen ja uuden vähemmistöoikeuksia koskevan lainsäädännön myötä koulutukseen sekä ainutlaatuisen kieli- ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyvät kysymykset tulee ottaa huomioon myös perusopetuksessa. Romanikielen opetuksen tulee edistää kaksoisidentiteetin muodostumista ja lisätä koulunkäynnin laatua.

Romanikielen opetuksen tulee antaa romanioppilaille luonteva mahdollisuus ilmaista omaa vähemmistöidentiteettiään myös koulussa. Opetuksen tulee edistää romanioppilaiden oman historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista yhtenä koko maailman ja Euroopan merkittävistä vähemmistöistä.

Koulussa tapahtuvan kielenopetuksen merkitys korostuu romanilapsilla erityisesti siksi, että perinteisesti Suomen romanikieli on ollut ainoastaan puhuttu kieli. Tämän vuoksi romanikielen ja -kulttuurin opetuksessa tulee huomioida oppilaiden erilaiset kielelliset valmiudet ja alueelliset erot. Opetuksessa hyödynnetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä ja romanikielistä mediaa.


Mli logo pieni.jpgMikkelin täydennys

Romanikielen opettajan lisäksi kouluissa voi olla nimettynä yhdys- ja tukihenkilö, joka toimii linkkinä kodin ja koulun välillä. Tukihenkilön tulee mielellään olla romanihenkilö. Kokemuksen mukaan tällainen tukihenkilö lähentää romaneja ja valtaväestöä toisiinsa ja lisää romanioppilaiden motivoitumista koulunkäyntiin. Romanioppilaiden asioita käsiteltäessä on hyvä kutsua paikalle oppilaan huoltajat ja / tai tukihenkilö.

Romaniasiain alueellisen neuvottelukunnan jäsen toimii koulua käyvien romanilasten asioiden koordinaattorina.

Opetusmenetelmien ja järjestelyjen tulee tukea kulttuurin yhteisöllisyyttä ja oman kulttuuri-identiteetin säilyttämistä



6.1.1 Romani äidinkielenä


Opetussuunnitelman perusteet

Romanikielen opetuksen tavoitteena on aktivoida oppilaiden romanikielen taitoa ja käyttöä niin, että romanioppilas osaa ja uskaltaa käyttää omaa kieltään vuorovaikutuksen ja ajattelun välineenä sekä romaniyhteisön sisällä että ulkopuolella. Opetus ohjaa oppilasta ymmärtämään oman kielen merkityksen kulttuurinsa elinvoimaisuudelle ja identiteetille sekä ymmärtämään romanikielen aseman kielenä muiden kielten rinnalla. Romanikielen opetuksen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään, että kotona opittu puhekieli ja koulussa opetettava kirjakieli ovat toisiaan täydentäviä elementtejä. Opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kaksoisidentiteetin tasapainoista kehittymistä ja kykyä integroitua sekä romani- että suomalaiseen yhteisöön. Romanikielen opetuksen aihepiirit valitaan läheltä oppilaan kotikulttuuria ja arkipäivän elämäntilanteita. Opetuksella välitetään oman kulttuurin arjen ja juhlan tapatietoutta sekä tutustutetaan oppilas romanien historiaan pääpiirteissään. Opetuksen tulee ottaa huomioon oppilaiden erilainen lähtötaso romanikielen hallinnassa ja kulttuurin tuntemuksessa. Lisäksi opetuksen tulee motivoida ja tukea oppilasta opiskelussa ja jatko-opintoihin hakeutumisessa. Kodin ja koulun yhteistyö on välttämätöntä oppilaan romanikielen kehittymiselle ja kouluopinnoissa menestymiselle.


Vuosiluokat 1−2

Vuosiluokilla 1−2 opetuksen pääpaino on suullisen kielitaidon kehittämisessä. Opetuksen tavoitteena on rohkaista lasta käyttämään jo osaamaansa ja koulussa oppimaansa kieltä ikätasolleen sopivissa, leikinomaisissa vuorovaikutustilanteissa.


Tavoitteet

Oppilas

  • oppii erottamaan puheesta romanikielen vaikeat äänteet ja lausumaan ne oikein sekä erottamaan lauseet, sanat ja tavut toisistaan
  • oppii romanikielen luku- ja kirjoitustaidon alkeet ja äänteiden oikeinkirjoituksen sekä kehittää niitä omien edellytystensä mukaan
  • laajentaa sanavarastoaan niin, että osaa muodostaa kysymyksiä ja vastauksia sekä kertoa edellytystensä mukaan lyhyitä kertomuksia omasta lähiympäristöstään suullisesti
  • oppii tunnistamaan maskuliini- ja feminiinimuotoiset sanat ja käyttämään niitä omassa puheessaan
  • oppii eläytyvää kuuntelemista ja ennen kaikkea suullista itsensä ilmaisemista.


Keskeiset sisällöt

  • romanikielen äänteiden ja äänneyhdistelmien harjoituksia
  • suullisen ilmaisun harjoituksia, puheen jakamista lauseisiin, sanoihin ja tavuihin
  • romanikielisiä tarinoita, loruja, leikkejä ja lauluja
  • kuullun ymmärtämisen harjoituksia
  • lukemisen ja kirjoittamisen harjoituksia
  • sanatason oikeinkirjoituksen harjoituksia
  • nominitaivutukset (substantiivit, adjektiivit, pronominit ja numeraalit): elollinen ja eloton, suku ja luku
  • verbien taivutus: preesens, imperatiivi ja kieltomuodot
  • tavallisimmat prepositiot ja postpositiot
  • sijataivutuksista nominatiivi, akkusatiivi ja genetiivi
  • aihepiirit: minä itse, perhe ja koti, pihapiiri, leikit, koulu ja lähiympäristö, kulttuuri ja tavat.


Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä

Oppilas

  • pyrkii oikeaan romanikielen perustason ääntämiseen
  • pyrkii käyttämään maskuliini- ja feminiinimuotoja puheessaan
  • pyrkii käyttämään opetettuja romanikielen rakenteita puheessaan
  • ymmärtää pääpiirteissään tunnilla käytettyä romanikieltä ja romanikielisiä ohjeita
  • pyrkii ilmaisemaan itseään romanikielellä tutuista aihepiireistä puhuttaessa
  • osaa romanikielisiä loruja, leikkejä ja lauluja sekä romanien tapakulttuuria
  • lukee yksittäisiä romanikielisiä sanoja ja pieniä lauseita.


Vuosiluokat 3−5

Vuosiluokkien 3−5 opetuksen pääpaino on suullisen kielitaidon kehittämisessä. Opetuksen tavoitteena on opettaa romanikielen keskeisimmät rakenteet ja ohjata lasta niiden tietoisempaan käyttämiseen pienimuotoisissa suullisissa vuorovaikutustilanteissa. Lisäksi opetuksen tavoitteena on opettaa lasta lukemaan ja kirjoittamaan romanikielellä.


Tavoitteet

Oppilas

  • oppii ymmärtämään, että kotona opittu puhekieli ja koulussa opetettava kirjallinen ilmaisu ovat toisiaan täydentäviä elementtejä
  • tunnistaa ja käyttää tavallisimpia romanikielen perusrakenteita ja ominaispiirteitä puhuessaan ja kirjoittaessaan
  • oppii aktiivista vuorovaikutuksellista kuuntelua
  • oppii romanikielen peruslukutaidon ja kehittyy luetun ymmärtämisessä sekä laajentaa sanavarastoaan
  • oppii tuottamaan pienimuotoisia kirjallisia tuotoksia ohjattuna ja harjoitusten avulla
  • oppii osallistumaan pari- ja pienryhmäkeskusteluihin sekä tuottamaan pienimuotoisia suullisia kertomuksia ohjattuna lähipiirien aiheista.


Keskeiset sisällöt

  • Romanikielen äänteet, äänneyhdistelmät ja niiden oikea ääntäminen
  • nominitaivutukset (substantiivit, adjektiivit, pronominit ja numeraalit): elollinen ja eloton, suku ja luku
  • verbien taivutus: preesens, imperfekti, imperatiivi ja kieltomuodot
  • tavallisimmat prepositiot, postpositiot, konjunktiot ja adverbit
  • sijataivutuksista nominatiivi, akkusatiivi ja genetiivi sekä muiden muotojen harjoittelua
  • peruslukutaidon monipuolisia harjoituksia
  • sana- ja asiatarkan sekä päättelevän lukemisen harjoitteleminen
  • sanavaraston kartuttaminen yhteistyössä muiden aineiden kanssa
  • käsin kirjoittamisen harjoituksia
  • oikeinkirjoitus: sanojen ja lyhyiden lauseiden oikeinkirjoitus
  • kuuntelu- ja sanelutehtäviä
  • omaa kirjallisen ilmaisun harjoittelua: kirjeet, viestit, pienet kuvaukset ja selostukset, jutut lorut
  • suullisen ilmaisun harjoittelua lähipiirin aiheista: pari- ja pienryhmäkeskusteluja, pienimuotoisia esiintymisiä, asian ja tapahtumien kertomista, osallistuvan kuuntelun harjoituksia
  • kielenoppimistaitojen kehittäminen
  • käsiteltävät aihepiirit: oma suku, harrastukset, koulu, minäkuva laajenee, ympäristön ja luonnon ilmiöitä, romanien historiaa Suomessa, arjen ja juhlan kulttuuri ja tavat


Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä

Oppilas

  • osaa noudattaa romanikielisiä ohjeita koulutyöskentelyssä ja kykenee työskentelemään tunnilla sekä ryhmässä että yksin
  • hallitsee romanikielen oikean ääntämisen ja lukee sujuvasti tutuista aiheista kirjoitettuja lyhyitä tekstejä
  • osaa soveltaa tietämystään romanikielen perusrakenteista ja keskeisistä ominaispiirteistä puheessaan
  • hallitsee riittävän sanavaraston tutuista asioista ja tapahtumista puhumiseen pari- ja pienryhmätilanteissa
  • osoittaa käsin kirjoittamisessa ja sanatason oikeinkirjoituksessa kohtalaista varmuutta, osaa omissa teksteissään muodostaa yksinkertaisia lauseita
  • kykenee ohjattuna tuottamaan pienimuotoisia kirjallisia viestejä ja selostuksia tutuista aiheista
  • osallistuu kielenopetukseen aktiivisesti
  • osaa romanikielisiä lauluja ja leikkejä
  • on kiinnostunut oman kulttuurin arjen ja juhlan tapatietoudesta.


Vuosiluokat 6−9

Vuosiluokkien 6−9 opetus painottuu suullisen ilmaisun monipuolistamiseen ja tarkentamiseen. Opetuksen tavoitteena on kielen rakenteiden hallinta kirjallisessa ilmaisussa ja oppilaan oman kirjallisen ilmaisun monipuolistaminen. Lisäksi opetuksen tavoitteena on opettaa päättelevää ja arvioivaa lukemista.


Tavoitteet

Oppilas

  • oppii laajentamaan sana- ja ilmaisuvarastoaan hyödyntäen sekä kotona että koulussa opittua ja rohkaistuu käyttämään romanikieltä yhä enemmän
  • oppii romanikielen keskeiset rakenteet ja ominaispiirteet ja oppii soveltamaan niitä suullisessa ja kirjallisessa ilmaisussaan
  • syventää taitojaan sana- ja asiatarkassa sekä päättelevässä ja arvioivassa lukemisessa
  • syventää ja monipuolistaa taitojaan tuottaa ja ymmärtää erilaisia tekstejä
  • oppii hyödyntämään tietotekniikkaa romanikieltä kirjoittaessaan ja tietoa hakiessaan
  • tutustuu erilaisiin romanikielisiin teksteihin ja syventää omaa tietämystään kielestä ja kulttuurista
  • oppii ymmärtämään kaksikielisyyden merkityksen omalle kehitykselleen
  • alkaa ymmärtää romanikielen ja suomen kielen eroja ja yhtäläisyyksiä ja tietää muista puhutuista romanikielen murteista, asemasta ja historiasta.


Keskeiset sisällöt

  • Romanikielen äänteet ja äänneyhdistelmät, oikea ääntäminen
  • nominitaivutukset (substantiivit, adjektiivit, pronominit ja numeraalit): elollinen ja eloton, suku ja luku
  • verbien taivutus: perfekti, pluskvamperfekti, konditionaali ja kieltomuodot
  • tavallisimpien prepositioiden, postpositioiden, konjunktioiden ja adverbien käyttö varmentuu
  • sijataivutuksista nominatiivi, akkusatiivi ja genetiivi sekä muut sijamuodot
  • sijamuotojen ja verbimuotojen käytön perusteet
  • sanojen johto-oppia
  • sana- ja asiatarkan sekä päättelevän lukemisen harjoituksia
  • lauseenjäsennyksen alkeet: subjekti, predikaatti ja objekti
  • sanavaraston kartuttamista yhteistyössä muiden aineiden kanssa
  • oikeinkirjoitus: lyhyiden viestien ja kirjoitelmien oikeinkirjoitus
  • omaa kirjallista tuottamista: erilaiset viestit, kirjeet, pienet kuvaukset ja selostukset, tarinat ja mielipiteet
  • suullisen ilmaisun harjoituksia lähipiirin aiheista: pari- ja pienryhmäkeskusteluja, pienimuotoista esiintymistä, asian ja tapahtumien kertomista, osallistuvaa kuuntelua
  • kuuntelu- ja sanelutehtäviä, kuullun ja luetun kertomista ja kirjoittamista omin sanoin
  • tutustumista romanien ja romanikielen asemaan ja historiaan
  • kielen oppimistaitojen kehittämistä, sanakirjan ja muiden tietolähteiden käytön harjoittelua
  • aihepiirejä: minä ja muut, jatko-opintoja ja ammatteja, suomalaisuus, monikulttuurisuus Suomessa, kansainvälisyys: romanien historia ja asema, kulttuuritietoutta.


Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8


Oppilas

  • osaa hyödyntää opettajan avustuksella monipuolisesti romanikielistä materiaalia opiskelunsa tukena.
  • selviytyy luontevasti erilaisissa kodin ja koulun vuorovaikutustilanteissa tutuista aiheista puhuttaessa sekä pyrkii pitäytymään romanikielisessä ilmaisussa romanikieltä käyttäessään
  • käyttää nomini- ja verbimuotoja melko varmasti sekä suullisessa että kirjallisessa ilmaisussa
  • tuottaa ymmärrettäviä ja kohtalaisen oikeakielisiä romanikielisiä tekstejä
  • ymmärtää pääpiirteissään romanikielisten asia- ja mediatekstien asiasisällön
  • osallistuu romanikielen opetukseen aktiivisesti ja osoittaa tehtävissään huolellisuutta
  • tuntee romanikulttuuria ja sen historiaa ja on kiinnostunut oppimaan lisää
  • ymmärtää omalla kohdallaan kaksoisidentiteetin merkityksen.


6.2 Maahanmuuttajaopetus, yleistä


Opetussuunnitelman perusteet


Maahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan näissä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan näitä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon ottaen. Opetuksella on lisäksi erityistavoitteita. Opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi.

Maahanmuuttajalle opetetaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oppilaan oman äidinkielen opetusta. Suomen tai ruotsin kielen ja oppilaan äidinkielen opetuksen ohella tulee maahanmuuttajille antaa tukea myös muilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi. Maahanmuuttajaoppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma, joka voi olla osa oppilaan kotoutumissuunnitelmaa.

Opetuksessa on otettava huomioon maahanmuuttajaoppilaan aikaisempi oppimishistoria sekä kasvatus- ja opetusperinteet. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Huoltajat tutustutetaan suomalaiseen koulujärjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, opetusmenetelmiin sekä oppilaan oppimissuunnitelmaan.

Oppilaan ja hänen huoltajiensa tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, kielistä ja kulttuureista hyödynnetään opetuksessa.


Mli logo pieni.jpgMikkelin täydennys, yleistä maahanmuuttajaoppilaiden opetuksesta


Maahanmuuttajaopetusta voivat saada

  • ulkomailta muuttaneet ulkomaan kansalaiset ( pakolaiset, turvapaikanhakijat, siirtolaiset, väliaikaisesti Suomessa asuvat )
  • ulkomailta muuttaneet ja ulkomailla syntyneet myöhemmin Suomen kansalaisuuden saaneet
  • suomalaiset paluumuuttajat
  • ulkomailla syntyneet suomensukuiset henkilöt, jotka ovat muuttaneet Suomeen (esimerkiksi inkeriläiset paluumuuttajat)
  • ulkomailta adoptoidut lapset
  • kaikki maahanmuuttajataustaiset henkilöt, joilla on puutteellinen suomen kielen taito

Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisen on osallistuttava perusopetukseen tai saatava muulla tavoin perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot.


Koulun määräytyminen ja tukitoimet

Maahanmuuttajaoppilaiden koulu määräytyy lähikouluperiaatteen mukaan. Opetustoimi saa erillistä valtionavustusta kulloinkin voimassa olevien säädösten mukaan seuraaviin tukitoimiin: perusopetukseen valmistava opetus, suomi toisena kielenä -opetus, oppilaan oman äidinkielen opetus ja maahanmuuttajaoppilaiden tukiopetus. Tukitoimet, käytännöt ja opetusjärjestelyt tehdään joustaviksi ja niitä kohdennetaan sinne, missä on eniten tarvetta. Maahanmuuttajaoppilaille opetetaan suomea suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaisesti ( S2-kieli ).


Opetuksen suunnittelu, tiedonvälitys sekä yhteistyö kodin ja koulun välillä

Kaupungin maahanmuuttajaoppilaiden opetuksen suunnittelu edellyttää koordinointia ja yhteistyötä viranomaisten, opetuksen järjestäjän, opettajien ja lasten vanhempien kesken. Kouluissa, joissa on maahanmuuttajaoppilaita, on nimettynä maahanmuuttajien asioista huolehtiva yhdysopettaja. Yhdysopettaja koordinoi kodin ja koulun välistä yhteistyötä yhdessä muiden opettajien kanssa. Hän huolehtii maahanmuuttajaopettajien yhteystietojen saatavuudesta koulullaan ja pitää tarvittaessa yhteyttä maahanmuuttajaopetuksen koordinaattoriin. Tiedot oppilaan opinnoista siirtyvät koulua vaihdettaessa opinto-ohjelmassa tai maahanmuuttajaoppilaan opintokortissa. (Katso Outlookin Mamu-opetuksen kansio)

Mikäli Suomen koulutusjärjestelmä, opetusmenetelmät ja oppimiskäsitykset poikkeavat merkittävästi siitä, mihin oppilas ja hänen vanhempansa ovat tottuneet, on kodin ja koulun yhteistyön oltava tiivistä. Yhteistyöneuvotteluissa voidaan käyttää tulkin palveluja. Tulkkiasioissa koulut voivat ottaa yhteyttä pakolaissihteeriin ja maahanmuuttajaopettajiin. Kirjalliset tiedotteet ja ohjeet voidaan käännättää. Myös puhelintulkkaus on mahdollista.


Opetuksen tavoitteet, opetusjärjestelyt ja oppimateriaalit

Maahanmuuttajaoppilaiden opetuksessa noudatetaan vuosiluokkien 1-9 kasvatuksen ja opetuksen yleisiä tavoitteita sekä oppimistavoitteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat huomioon ottaen. Tavoitteena on kasvattaa maahanmuuttajaoppilaista suomen kieltä taitavia maailmankansalaisia.

Opetuksessa lähdetään liikkeelle oppilaan aikaisemmasta osaamisesta ja mielenkiinnon kohteista. Opetus voidaan toteuttaa eheytettynä ja kielellisesti vaikeissa aineissa vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen mukaisesti. Opetus luo perustaa oppilaan kaksikielisyydelle ja antaa hänelle mahdollisuuden kasvaa sekä oman kulttuuriyhteisönsä että suomalaisen yhteiskunnan aktiiviseksi jäseneksi.

Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa jokaiselle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opinto-ohjelma. Valmistavan opetuksen jälkeen maahanmuuttajaoppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Henkilökohtaista opinto-ohjelmaa ja / tai oppimissuunnitelmaa laadittaessa tulee erityisesti varata aikaa suomen kielen oppimiseen. Uuden vieraan kielen liittäminen oppimissuunnitelmaan edellyttää jo toimivaa suomen kielen taitoa.

Perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana oppilaat integroidaan perusopetuksen ryhmiin. Mikäli valmistavaa ryhmää opetetaan muussa koulussa kuin oppilaan lähikoulussa, oppilas tutustuu jo valmistavan opetuksen aikana tulevan lähikoulunsa toimintaan osallistumalla sopiville oppitunneille.

Suomi toisena kielenä -opetusryhmä toimii tarvittaessa valmistavan opetuksen jälkeisenä tukiryhmänä myös silloin, kun oppilaan luokkaopetus ei ole tarkoituksenmukaista tai on vaikeasti toteutettavaa. S2-kielen opettaja toimii tällöin yhteistyössä luokan- ja aineenopettajien kanssa. Opetukseen käytetään tarvittaessa maahanmuuttajien tukiopetustunteja. Näin oppilaalla on mahdollisuus saada myös aineenopetusta pienryhmässä sellaisissa aineissa, joissa oppilas ei joko aikaisemman koulutaustansa tai puutteellisen kielitaitonsa vuoksi vielä hyödy yleisopetuksesta.

Suomenkielisille oppilaille suunnattu oppimateriaali ei yleensä sellaisenaan sovellu maahanmuuttajaoppilaalle. Opetushallitus kokoaa luetteloita ja pitää yllä näyttelyä maahanmuuttajien opetukseen soveltuvista oppimateriaaleista, joita on runsaasti. Maahanmuuttajien opetuksessa tulee pyrkiä käyttämään selkokielistä oppimateriaalia.

Maahanmuuttajaopetuksessa hyödynnetään Internetin oppimisympäristöjä sekä cd-rom- materiaalia. Internetin avulla oppilaat voivat olla yhteydessä toisiin oppijaryhmiin. Varsinkin harvinaisiin kieliryhmiin kuuluvat voivat näin muodostaa omakielisiä oppimisryhmiä.

Oppilaita perehdytetään suomalaiseen kulttuuriin osallistumalla eri tilaisuuksiin sekä käymällä näyttelyissä, museoissa ja historiallisissa kohteissa. Asiointia kaupassa, pankissa ja eri virastoissa harjoitellaan.



6.2.1 Maahanmuuttajaoppilaiden tukiopetus


Maahanmuuttajat tarvitsevat tukea myös eri oppiaineiden opiskelussa. Valtion resursoimaan maahanmuuttajien tukiopetukseen ovat oikeutettuja ne oppilaat, joiden maahantulosta on kulunut enintään kulloinkin voimassa oleva aika (vuonna 2005: 4 vuotta). Esiopetuksessa olevat, samoin kuin Suomessa pidempään olleet voivat osallistua tähän opetukseen, mutta he eivät kartuta valtionavustukseen oikeutettujen määrää. Tukiopetus ei koske valmistavassa opetuksessa olevia oppilaita. Tukiopetusta voidaan antaa oppilaan omalla äidinkielellä. Luokan- ja aineenopettajat voivat pitää tukiopetusta maahanmuuttajatukitunneista neuvoteltuaan ensin resurssin riittämisestä maahanmuuttajaopetuksen koordinaattorin kanssa.


6.2.2 Maahanmuuttajaoppilaan arviointi


Opetussuunnitelman perusteet


Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen tai ruotsin kielen taito. Oppilaan arvioinnissa tulee käyttää monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä, jotta hän kykenee osoittamaan osaamisensa mahdollisista suomen tai ruotsin kielen taitojen puutteista huolimatta. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia.


Mli logo pieni.jpgMikkelin täydennys

Arvioinnissa opintojen aikana päähuomio kiinnitetään puutteiden sijasta jo opittuihin asioihin ja edistymiseen. Oppilaan tausta ja lähtötilanne selvitetään kodin ja koulun yhteistyönä (huoltaja, suomi toisena kielenä –opettaja, oman äidinkielen opettaja, luokanopettaja, muut opettajat, oppilashuolto). Taustan ja lähtökohtien merkitystä arvioitaessa otetaan huomioon oppilaan aikaisempi koulunkäynti, äidinkielen ja suomen kielen hallinta sekä oppilaan näissä kielissä saama opetus.

Suomen kielen taitojen mahdollisten puutteiden vaikutusta arvioinnissa pyritään vähentämään monipuolisilla, joustavilla ja oppilaan tilanteeseen sovitetuilla arviointimenetelmillä. Arvioinnin joustavuutta ja monipuolisuutta voidaan lisätä esimerkiksi käyttämällä portfolioarviointia, suullisia kokeita, korvaavia suorituksia, kääntämällä koekysymykset tai vaikeat käsitteet oppilaan omalle äidinkielelle, antamalla oppilaan käyttää sanakirjaa kokeessa, selkiyttämällä koetehtäviä kielellisesti tai visuaalisesti tai antamalla oppilaalle normaalia pidempi koeaika.

Todistuksen sanallinen arvio kohdistuu oppilaan opintojen edistymiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Sanallisen arvion tavoitteena on oppilaan ohjaaminen ja kannustaminen opiskeluun. Sanallista arviota tulee käyttää aina silloin, kun numeroarvioinnilla ei tätä tavoitetta voida saavuttaa. Todistuksen lisäksi opiskelua koskevia tietoja annetaan vapaamuotoisten tiedotteiden avulla sekä suullisesti esimerkiksi arviointikeskustelussa. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tiedotetaan myös arvioinnin periaatteista, tavoitteista ja menetelmistä.

Mikkelin perusopetuslautakunta on hyväksynyt käytettäviksi seuraavat todistuslomakkeet:

  • Todistus valmistavaan opetukseen osallistumisesta
  • Todistus maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen osallistumisesta
  • Suomi toisena kielenä –arviointi (suositeltava sanallinen arviointi, liite todistukseen)

(Katso Outlookin Mamu-kansiot)





6.2.3 Maahanmuuttajaoppilaiden perusopetukseen valmistava opetus


Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet


Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus

Perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää maahanmuuttajille perusopetukseen valmistavaa opetusta. Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle, jonka suomen tai ruotsin kielen taito ei vielä ole riittävän hyvä perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. Opetusta annetaan 6–10-vuotiaille vähintään 450 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 500 tuntia. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä. Opetusta varten ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa eikä oppimäärää.


Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt


Yleiset tavoitteet, perusopetukseen valmistava opetus

Valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää opetukseen osallistuvan oppilaan tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavat valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten. Yhdessä suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen kanssa oppilaan oman äidinkielen opetus vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle.

Valmistavassa opetuksessa oppilaalle annetaan opetusta perusopetuksen oppiaineissa oppilaan opinto-ohjelmassa tarkemmin määritellyllä tavalla. Oppiaineiden opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita.

Opetuksessa on otettava huomioon, että oppijat ovat iältään, opiskeluvalmiuksiltaan ja oppimistaustaltaan erilaisia. Opettajan on eriytettävä opetustaan oppilaiden ikä- ja kehitysvaiheiden mukaisesti. Oppilaan omalla äidinkielellä tuettu opetus edistää eri oppiaineiden sisältöjen omaksumista.

Valmistavan opetuksen aikana oppilaat integroidaan perusopetuksen ryhmiin, lähinnä ikätasoaan vastaaviin suomen- tai ruotsinkielisiin opintoihin, oppilaan oman opinto-ohjelman mukaan. Integroinnilla edistetään kotoutumista, sosiaalisen kielitaidon kehittymistä ja oppiaineen sisällön omaksumista.


Luku- ja kirjoitustaidottomat maahanmuuttajanuoret

Vähän tai ei lainkaan koulua käyneiden maahanmuuttajanuorten opetuksen tavoitteet tulee asettaa siten, että oppilas saa omalta tasoltaan lähtevää opetusta. Opetuksen pääpaino on luku- ja kirjoitustaidon oppimisessa sekä niissä perusasioissa, jotka tukevat arkitilanteissa selviytymistä, kotoutumista ja opiskelija-identiteetin kehitystä.

Luku- ja kirjoitustaidon omaksumiseen ja varmentamiseen on varattava riittävän pitkä aika, ennen kuin nuori täysipainoisesti aloittaa varsinaisia eri aineiden opintoja.

Oppilaan opiskelutaitojen ja -motivaation karttuessa vaatimustasoa nostetaan joustavasti.


Kielenopetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt


Suomi tai ruotsi toisena kielenä, valmistava opetus

Suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen tavoitteena on antaa oppilaille tarvittavat valmiudet suomen tai ruotsin kielessä, niin että he voivat siirtyä perusopetukseen. Opetus noudattaa soveltuvin osin perusopetuksen suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetussuunnitelman perusteita. Valmistavan opetuksen pääpaino on kaikilla oppilailla suomi tai ruotsi toisena kielenä opiskelussa. Opetuksessa otetaan huomioon muiden oppiaineiden sisällöt.


Oppilaan äidinkieli, valmistava opetus

Oppilaan oman äidinkielen opettamisen tavoitteena on tukea ja edistää äidinkielen hallintaa, oman kulttuuritaustan tuntemusta ja kulttuuri-identiteetin kehittymistä. Opetus noudattaa soveltuvin osin Opetushallituksen suositusta maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi (liite). Oppilaille järjestetään oman äidinkielen opetusta mahdollisuuksien mukaan.


Muut kielet, valmistava opetus

Oppilaan kielellisistä valmiuksista ja suomi tai ruotsi toisena kielenä -opintojen edistymisestä riippuu, voidaanko hänen omaan opinto-ohjelmaansa sisällyttää vieraiden kielten opiskelua valmistavan opetuksen aikana.


Muiden oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt, valmistava opetus

Muiden oppiaineiden opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita.

Opetuksen lähtökohtia ovat oppilas sekä hänen aikaisemmat opintonsa ja kulttuuritaustansa. Opetuksessa hyödynnetään oppilaan tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, historiasta ja yhteiskunnasta, kielistä ja kulttuureista.

Sisältöjä suunniteltaessa on otettava huomioon kunkin oppiaineen keskeinen käsitteistö, työtavat ja välineet. Valmistavassa opetuksessa harjoitellaan erilaisia opiskelumenetelmiä.


Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma


Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman laatimisesta vastaa opetuksen järjestäjä. Lähtökohdan opetussuunnitelman laatimiselle muodostavat perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteiden lisäksi valtioneuvoston asetuksessa 1435/2001 määrittelemät yleiset ja perusopetukseen valmistavaa opetusta koskevat valtakunnalliset tavoitteet sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet.

  • Perusopetuksen opetussuunnitelmaan pohjautuen perusopetukseen valmistavan opetuksenopetussuunnitelmasta tulee ilmetä
  • opetuksen tavoitteet ja opetusjärjestelyt
  • yhteistyö kotien kanssa
  • yhteistyö muiden tahojen kanssa
  • oppilashuollon ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen erityisesti kotoutumisen tukemiseksi
  • ohjaustoiminta opiskelun tukena
  • erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus
  • oppilaan arviointi ja todistukset.


Oppilaan oman opinto-ohjelman laatiminen, valmistava opetus

Perusopetukseen valmistavaa opetusta varten ei ole olemassa valtakunnallista oppimäärää, vaan jokaiselle oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma. Siinä määritellään

  • oppilaan lähtötaso
  • oppilaan henkilökohtaiset oppimistavoitteet, joita tarkistetaan säännöllisin väliajoin
  • opiskeltavat oppiaineet, niiden tuntimäärät ja opetuksen sisältö
  • oppilaan opinnot omassa ryhmässä ja integrointi perusopetuksen ryhmiin
  • henkilökohtaisen ohjauksen järjestäminen ja muut mahdollisesti tarvittavat tukitoimet.

Opinto-ohjelma voidaan laatia oppilaan kotoutumissuunnitelman osaksi.


Opiskelun yleinen tuki


Kodin ja koulun välinen yhteistyö

Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Huoltajat tutustutetaan kasvamiseen ja kasvatukseen suomalaisessa yhteiskunnassa, suomalaiseen koulujärjestelmään, opetussuunnitelmaan, oppilaan arviointiin, opetusmenetelmiin sekä oppilaan omaan opinto-ohjelmaan. Opetuksen järjestäjän on luotava edellytykset kodin ja koulun yhteistyölle. Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.


Oppilashuolto

Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista, huolehtiminen. Erityistä tukea tai oppilashuollon palveluja tarvitsevien oppilaiden varhaiseen tunnistamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, ja tukitoimet pitää käynnistää ajoissa ja tehokkaasti. Huoltajille annetaan riittävät tiedot suomalaisen koulu-, sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän tukitoimien saatavuudesta, menetelmistä ja käytännöistä. Tukea suunniteltaessa tehdään yhteistyötä oppilaalle tai hänen perheelleen mahdollisesti tehtävän kotoutumissuunnitelman laatijoiden kanssa.


Oppilaanohjaus

Opetussuunnitelmassa tulee määritellä, miten oppilaanohjaus toteutetaan. Valmistavan opetuksen oppilaanohjauksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että oppilaalla on realistinen käsitys omista mahdollisuuksistaan päästä jatko-opintoihin ja työelämän vaatimuksista. Ohjausta toteutetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kuvattujen ohjaustoiminnalle asetettujen tavoitteiden suuntaisesti.

Perusopetukseen siirtymistä suunniteltaessa tulee huolehtia siitä, että tieto oppilaan valmiuksista ja edistymisestä valmistavassa opetuksessa siirtyy seuraavaan kouluun. Oppilaalle ja hänen huoltajilleen on annettava mahdollisuus perehtyä ajoissa tulevaan kouluun ja sen opetuksen painopistealueisiin.


Oppilaan arviointi, perusopetukseen valmistava opetus


Arvioinnin tulee olla ohjaavaa ja kannustavaa sekä oppilaan itsearviointia kehittävää. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa ei käytetä numeroarvostelua.

Arvioinnin suorittavat yhteistyössä kaikki oppilasta opettavat opettajat. Opetussuunnitelmassa määrätään valmistavaan opetukseen osallistuvien arvioinnista sekä heille annettavasta todistuksesta.


Todistukset, perusopetukseen valmistava opetus

Perusopetukseen valmistavan opetuksen päätteeksi oppilaalle annetaan osallistumistodistus. Todistukseen tulee merkitä opiskellut oppiaineet, niiden laajuus ja opetuksen sisältö. Todistusta voidaan täydentää kuvaamalla oppilaan edistymistä perusopetuksen oppiaineissa valmistavan opetuksen aikana.


Mli logo pieni.jpgMikkelin täydennys, perusopetukseen valmistava opetus


Opetusjärjestelyt

Mikkelin kaupunki huolehtii valmistavan opetuksen järjestämisestä. Perusopetusjohtaja päättää valmistavan opetuksen ryhmän sijoituskoulun. Valmistava opetus on tarkoitettu kuusivuotiaille ja oppivelvollisuusikäisille maahanmuuttajille. Valmistavan opetuksen ryhmä perustetaan, mikäli valmistavaan opetukseen oikeutettuja oppilaita on vähintään neljä. Valmistavassa esiopetuksessa yhdyshenkilönä toimii kiertävä opettaja, joka on myös lasten siirtyessä perusopetukseen tärkeä linkki.

Valmistavan opetuksen ryhmä voi olla myös monikielinen. Kieliavustaja työskentelee tarpeen mukaan valmistavassa ryhmässä. Myös yksittäiselle oppilaalle järjestetään valmistavaa opetusta S2-kielen opetuksen ryhmässä. Valmistavan opetuksen aikana oppilaat integroidaan lähikoulunsa perusopetuksen ryhmiin.


Tavoitteet perusopetukseen valmistavassa opetuksessa

Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteena on, että oppilas

  • selviytyy jokapäiväisissä elämäntilanteissa suomen kielellä
  • omaa myönteisen asenteen opiskeluun suomalaisessa kouluyhteisössä
  • oppii suomen kielen perusrakenteet sekä eri aihepiirien ja oppiaineiden keskeistä sanastoa
  • tutustuu suomalaiseen tapakulttuuriin ja lähiympäristöönsä
  • saa valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten


Yhteistyö kotien kanssa

Maahanmuuttajaopettajat sekä luokanopettajat / luokanvalvojat pitävät yhteyttä kodin ja koulun välillä. Tarvittaessa käytetään tulkin palveluja. Maahanmuuttajaoppilaiden vanhemmille järjestetään tapaamisia, joissa heillä on tilaisuus perehtyä suomalaiseen koulujärjestelmään ja lastensa opetusjärjestelyihin.


Yhteistyö muiden tahojen kanssa

Maahanmuuttajien opetuksessa yhteistyötahoja ovat seuraavat:

  • opetustoimi
  • alueellinen kouluverkosto
  • koulun henkilöstö
  • terveydenhuolto
  • oppilashuolto
  • erityiskoulut ja –oppilaitokset
  • sosiaalitoimi
  • kulttuuritoimi
  • monikulttuuriset toimijat
  • eri alojen asiantuntijat
  • liikuntatoimi
  • kirjasto
  • vapaa-ajan järjestöt
  • uskonnolliset yhteisöt


Yhteistyö oppilashuollon kanssa

Oppilashuollollisissa asioissa noudatetaan kaupungin yleistä opetussuunnitelmaa. Oppilaiden kotoutumista edistetään monialaisella yhteistyöllä. Koulujen oppilashuoltohenkilöstö huolehtii maahanmuuttajaoppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.


Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus

Erityistä tukea tarvitsevia maahanmuuttajaoppilaita varten tarvitaan moniammatillista yhteistyötä erityisopettajien, oppilashuoltohenkilöstön, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. Oppilaan oppimisen ongelmakohdat tulee tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Moniammatillisissa neuvotteluissa päätetään tarvittavista tukitoimista. Tällöin on mahdollista käyttää maahanmuuttajille kuuluvia lakisääteisiä tulkkipalveluja.


Ohjaustoiminta opiskelun tukena

Maahanmuuttajaoppilaan ohjaus toteutetaan mahdollisimman yksilöllisesti maahanmuuttajaopettajan, koulun opinto-ohjaajan ja muiden opettajien sekä kodin yhteistyönä. Oppilaan tulee saada realistinen käsitys omista mahdollisuuksistaan jatko-opinnoissa. Oppilaalle annetaan riittävästi tietoa työelämän vaatimuksista.


Opetus perusopetukseen valmistavan vaiheen aikana

Jokainen oppitunti on maahanmuuttajaoppilaalle myös suomen kielen oppimistilanne. Opetuksessa pyritään toteuttamaan eheyttävän opetuksen menetelmiä. Jos ryhmä on monikielinen ja opetus pääasiassa yksikielistä, pyritään käyttämään havainnollisia monikanavaista oppimista tukevia opetusmenetelmiä ja muita tekemällä oppimiseen perustuvia menetelmiä. Opetuksen tulee olla oppijalle ymmärrettävää. "Kerro minulle ja minä unohdan, pane minut tekemään ja minä opin!" Varsinkin opintojen alussa painottuu ymmärtämiskielitaito. Oppilaalle annetaan aikaa rauhassa kehittyä aktiiviseksi kielen tuottajaksi. Oppimateriaalin tulee mahdollisuuksien mukaan olla selkokielistä.

Valmistava esiopetus täydentää esiopetusta. Opetus on eheytettyä ja perustuu leikinomaiseen, lapsen kehitystasosta lähtevään toimintaan.

Luokilla 1-6 opetusohjelmassa voi olla seuraavien oppiaineiden käsitteitä ja sisältöjä: oppilaan oma äidinkieli, suomi toisena kielenä, vieras kieli, matematiikka, ympäristö- ja luonnontieto, historia, uskonto, taito- ja taideaineet.

Luokilla 7-9 opetusohjelmassa voi olla: oppilaan oma äidinkieli, suomi toisena kielenä, vieras kieli, matematiikka, ympäristö- ja luonnontieto, historia- ja yhteiskuntaoppi, taide- ja taitoaineet, oppilaanohjaus.


Opetuksessa korostuvat:

  • kiireettömyys ja hienovaraisuus etenemisessä
  • oppimateriaalin selkeys ja ymmärrettävyys
  • lähtökohtina konkreettinen ympäristö, kuvat ja oppilaiden oma kokemusmaailma
  • eri aistikanavien käyttö oppimisessa
  • paljon toistoa ja kertausta
  • ääntäminen, puheen rytmin, intonaation opetus (lorut, laulut)
  • kieliaineksen runsas suullinen työstö
  • puheen tuottamisessa aluksi fraasioppiminen
  • viestinnällisten perustilanteiden harjoittelu, dialogit, draama
  • sanaston monipuolinen harjoittelu eri aktiviteettien avulla (muistipelit, arvausleikit, bingot)
  • kielen rakenteiden opettaminen esimerkkien avulla yksittäisestä yleiseen edeten, yksilöiden taitotaso ja oppimistyyli huomioon ottaen
  • luku- ja kirjoitustaidon opettelulle varataan paljon aikaa
  • ATK-perustaidot opetellaan
  • multimedian (cd-rom) ja internetin oppimisympäristöjen hyödyntäminen
  • portfoliotyöskentely, oma entinen kotimaa ja sen kulttuuri, uusi ympäristö, uusi kotimaa
  • tekemällä oppiminen
  • elämyksellisyys, tunteiden purkamista sanoiksi opetellaan
  • yksilöllisyys huomioidaan, vahvuudet hyödynnetään
  • opetellaan erilaisia työskentelytapoja
  • vahvistetaan maahanmuuttajien myönteistä minäkuvaa kielenoppijoina


Oppilaan oman äidinkielen opetus, perusopetukseen valmistava opetus

Maahanmuuttajaoppilaille pyritään järjestämään Mikkelissä oman äidinkielen opetusta. Äidinkielen opetuksen lähtökohtana ovat oppilaiden erilaiset edellytykset ja koulutausta. Oppilaan vanhemmille korostetaan oman äidinkielen ja kulttuurin merkitystä lapsen kehitykselle. Kun huoltajat arvostavat omaa kulttuuriaan, lapsetkin oppivat ymmärtämään ja arvostamaan omaa taustaansa. Oman äidinkielen opettaja toimii yhteistyössä vanhempien ja valmistavan opetuksen opettajien kanssa.


Suomi toisena kielenä, perusopetukseen valmistava opetus

Opetuksen tavoitteena on, että oppilas selviytyy valmistavan opetuksen saatuaan jokapäiväisessä kanssakäymisessä suomen kielellä sekä pystyy vähitellen siirtymään yleisopetukseen. Valmistavassa opetuksessa opetellaan suomen kieltä kaikkien oppiaineiden yhteydessä. Suomenkielisessä ympäristössä elävä oppilas voi oppia kieltä runsaasti myös koulun ulkopuolella. Opettajat kannustavat ja tukevat tätä oppimisprosessia.

Oppilasta autetaan muodostamaan jäsentynyt kuva ympäristöstään. Hänet tutustutetaan suomalaisiin ihmisiin, koulunkäyntiin, suomalaiseen kaupunkiin ja maaseutuun sekä Suomen luonnonolosuhteisiin. Oppilas perehtyy valmistavan opetuksen aikana eri aineiden keskeiseen sanastoon.

Kieliopin opetus liitetään todellisiin kielenkäyttötilanteisiin, joissa oppilaalla on tarve ja kypsyys omaksua kyseinen rakenne. Opetettaessa otetaan huomioon oppilaan ikätason, koulutaustan, lähtökielen ja tietorakenteiden suomat edellytykset. Alkuvaiheessa opetetaan ensisijaisesti rakenteita, joiden frekvenssi on jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa suuri.


Suomen kielen opiskelun sisältöjä, perusopetukseen valmistava opetus


Kuunteleminen

  • kirjain-äänne –vastaavuus
  • vokaalien ja konsonanttien kesto, diftongit
  • kuuntelemiseen keskittyminen
  • toisen puhujan aktiivinen kuunteleminen
  • ohjeiden ymmärtäminen ja niiden mukaan toimiminen
  • myös arkikielen ymmärtävä kuunteleminen


Puhuminen

  • suomen kielen äänteiden oppiminen, artikulaatio
  • oppilaan rohkaistuminen itsensä ilmaisemiseen puutteellisellakin kielitaidolla
  • kyky esittää selventäviä kysymyksiä
  • kyky kertoa itsestään, mielipiteistään, kokemuksistaan ja tunteistaan
  • jokapäiväisissä puhetilanteissa selviytyminen
  • puheen lisääntyvä sujuvuus ja tarkkuus
  • pienen puheen tai esitelmän pitäminen


Lukeminen ja kirjoittaminen

  • pienet ja isot kirjaimet
  • käsialakirjoittaminen (opettamisesta päätetään henkilökohtaisessa opetusohjelm.)
  • äänne- ja kirjain –vastaavuuden oppiminen
  • kirjoittamisen ja lukemisen tasot: äänne- ja kirjaintaso, tavutaso, sanataso, lausetaso, tekstitaso
  • lauseen ja lauserajan hahmottaminen, virke
  • lukutekniikka, luetun ymmärtäminen
  • lukeminen harrastuksena
  • oman tekstin tuottaminen: postikortti, kirje, viesti, tarina
  • tehtävänantojen ymmärtävä lukeminen ja kirjallinen vastaaminen


Sanavaraston kartuttaminen

Aluksi opetellaan konkreettista sanastoa ja fraaseja, joiden ymmärtämistä varmistetaan havaintoesineiden, kuvien, eleiden, ilmeiden ja pantomiimin avulla. Opittua aktivoidaan elaboroimalla, TPR -harjoituksilla (Total Physical Response), peleillä, leikeillä ja näyttelemällä. Käytetään paljon kuoroa, dialogeja, draamaa, laulamista ja muita vieraan kielen opetusmenetelmiä.


Alkuvaiheessa opetellaan erityisesti verbejä ja muutamia partikkeleita sekä seuraavien aihepiirien sanoja:

  • minä ja perhe, koulu, koti, lähiympäristö, vaatteet, keho, terveys ja sairastaminen
  • värit, numerot, viikonpäivät, kuukaudet, vuorokauden- ja vuodenajat
  • luonto ja sää, eläimet, kasvit, puut
  • ruoka, vihannekset, marjat, hedelmät
  • adjektiivit, vastakohdat
  • suunnat, paikkaa ilmaisevat sanat, kello


Sanastoa laajennetaan päivittäin. Perustietojen ja –taitojen omaksumisen jälkeen aletaan opetella eri oppiaineiden keskeistä sanastoa ja käsitteistöä.


Kielitieto

  • iso ja pieni kirjain
  • käsitteet: äänne, kirjain, tavu, sana, lause, virke
  • nominien taipuminen eri sijamuodoissa, komparaatio
  • preesens ja imperfekti, myönteinen ja kielteinen
  • imperatiivi
  • puhekielinen passiivi
  • lauseiden muodostaminen
  • kysymyksen muodostaminen
  • astevaihtelun tiedostaminen
  • aakkosjärjestys, sanakirjan, puhelinluettelon ja tietosanakirjan käyttö
  • sanaluokat
  • laajemman oppimäärän, kuten esim. päälauseenjäsenten, konditionaalin, muiden aikamuotojen tai vaikkapa objektin sijojen opettaminen eriyttäen nopeasti edistyville oppilaille


Kulttuuritaidot

  • tervehdykset, kohtelias käyttäytyminen
  • puheenvuoron pyytäminen ja toisen puheenvuoron kuunteleminen
  • suomalainen koulukulttuuri
  • juhlat ja pyhät
  • tapakulttuuri, ruokailutavat
  • asioiminen kaupassa, kirjastossa
  • puhelinkäyttäytyminen
  • nuorisokulttuuri, harrastukset, sosiaalisten taitojen kehittäminen
  • oman kulttuurin tiedostaminen ja arvostaminen
  • kulttuurierojen tunnistaminen
  • monikulttuurisuuden ja kaksikielisyyden arvostaminen


Matematiikka, perusopetukseen valmistava opetus

Oppilaan aikaisempi osaamistaso selvitetään. Matematiikan suomenkielisiä peruskäsitteitä tehdään tutuiksi oppilaille. Pyritään etenemään taidoissa omalle luokkatasolle. Opetellaan sanallisten tehtävien lukemista ja ymmärtämistä.


Taito- ja taideaineet, perusopetukseen valmistava opetus

Taito- ja taideaineiden merkitys on valmistavassa opetuksessa suuri. Juuri maahan tulleille kuvaamataito, musiikki ja käsityöt voivat olla ainoat keinot ilmaista itseään. Tavoitteena on, että oppilas kokee onnistumisen elämyksiä ja saa ilmaista itseään monipuolisesti puutteellisesta kielitaidosta huolimatta.


Perusopetukseen valmistavan opetuksen arviointi

Valmistavan opetuksen arviointi perustuu oppilaan henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaan. Valmistavassa opetuksessa arviointi on aina sanallista. Opintojen edistymisestä, oppilaan yhteistyö- ja työskentelytaidoista sekä käyttäytymisestä annetaan tietoa oppilaalle itselleen ja hänen huoltajilleen riittävän usein. Arvioinnin tulee olla monipuolista ja sanallisen arvioinnin rinnalla käytetään arviointikeskusteluja sekä itsearviointia. Opiskelu- ja työskentelytaidot arvioidaan oppiaineiden yhteydessä, jolloin voidaan kiinnittää huomiota mm. tehtävien itsenäiseen suorittamiseen, ryhmässä toimimiseen, sinnikkyyteen työskentelyssä ja motoriikkaan. Käyttäytymisen arvioinnissa noudatetaan kaupungin opetussuunnitelman yleisiä ohjeita.

Suomi toisena kielenä -opetuksessa arviointi kohdistuu lukemaan ja kirjoittamaan oppimiseen, kuullun ja luetun ymmärtämiseen sekä ymmärrettävän puheen kehitykseen.


Osallistumistodistus

Valmistavan opetuksen lopuksi annettava osallistumistodistus on sanallinen kuvaus oppilaan edistymisestä, työskentelystä, osallistumisesta yleisopetukseen sekä suomen kielen taidosta. Sitä varten on Mikkelin perusopetuslautakunnan hyväksymä lomake.

(Katso Outlookin mamu-kansiot.)



6.2.4 Vieraskielisten oppilaiden oman äidinkielen opetus ja arviointi


Opetushallituksen suositus maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi


Vuosiluokat 1 – 9

Maahanmuuttajien äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta. Se ei ole perusopetuslain 12. §:n mukaista opetusta, vaan sitä opetetaan erillisen valtionavustuksen turvin. Äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun sekä kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän kehittymistä, sosiaalisten suhteiden ja maailmankuvan muodostumista ja persoonallisuuden ehyttä kasvua. Yhdessä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen kanssa oppilaan oman äidinkielen opetus vahvistaa oppilaan identiteettiä ja rakentaa pohjaa monikulttuurisuudelle ja toiminnalliselle kaksikielisyydelle.

Äidinkielen opetuksen tehtävänä on saada oppilaat kiinnostumaan omasta äidinkielestään, käyttämään ja kehittämään äidinkielen taitojaan perusopetuksen jälkeenkin sekä arvostamaan omaa taustaansa ja kulttuuriaan. Äidinkielen opetuksella edistetään oppilaan mahdollisuuksia opiskella täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita.

Eri äidinkielten opetuksen suunnitelmia laadittaessa on lähtökohtana kunkin kielen ominaislaatu, rakenne, kirjakielen kehityksen tilanne ja koko kulttuuritausta. Äidinkielen oppitunneilla oppilaalla tulee olla mahdollisuus tutustua kunkin kieli- ja kulttuuriryhmän ominaispiirteiden mukaan kulttuurin eri osa-alueisiin. Tavoitteita asetettaessa otetaan huomioon oppilaan ikä, aikaisempi opetus, opiskelutottumukset sekä kodin ja muun ympäristön tarjoama tuki äidinkielen kehittymiselle. Opetus lähtee oppilaan kielellisistä valmiuksista ja kulttuurisista kokemuksista. Opetuksessa hyödynnetään vertaisryhmää ja oppilaalle tarjotaan mahdollisimman runsaasti tilaisuuksia kuunnella ja puhua äidinkieltään koulussa. Tavoitteellista äidinkielen opetusta tuetaan kodin ja koulun yhteistyöllä. Äidinkielen opetuksen keskeisissä sisällöissä sovelletaan mahdollisuuksien mukaan suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaisia sisältöjä. Lisäksi opetuksessa tuetaan muiden oppiaineiden sanastojen ja käsitteiden oppimista. Sisältöalueita painotetaan suhteessa käytettävissä olevaan tuntimäärään ja opetusryhmän kokoon, oppilaiden kielellisiin valmiuksiin ja ikäjakaumaan. Opetuksen laajuudesta päätetään opetuksen suunnitelmassa. Tavoitteet on suhteutettava opetuksen laajuuteen. Nämä äidinkielen opetuksen perusteet on laadittu kahden viikkotunnin vuosittaiseen äidinkielen opetukseen.


Tavoitteet


Oppilas oppii perusopetuksen kuluessa

  • käyttämään omalle kielelleen ja kulttuurilleen ominaisia viestintätaitoja ja äidinkielensä keskeisiä sosiaalisia sääntöjä
  • käyttämään äidinkieltään rohkeasti ja luontevasti erilaisissa kielenkäyttötilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella
  • hallitsemaan peruslukutaidon ja syventämään sen ymmärtäväksi lukemiseksi
  • arvioimaan ja työstämään näkemäänsä, kuulemaansa, kokemaansa ja lukemaansa
  • tuntemaan äidinkielensä kirjoitussuunnan, varmentamaan kirjainmuodot, oikeinkirjoituksen sääntöjä ja kirjoitetun kielen rakenteita
  • laajentamaan ja monipuolistamaan sanavarastoaan
  • kehittämään kielellistä tietoisuuttaan
  • ymmärtämään kaksikielisyyden merkityksen omalle kehitykselleen
  • tuntemaan kulttuuriaan ja kehittämään kykyään vertailla eri kulttuurien vastaavia ilmiöitä toisiinsa.


Keskeiset sisällöt


Vuorovaikutustaidot

  • arkipäivän puhekielen harjoitteleminen; fraasit, ohjeiden kysyminen ja antaminen erilaisissa vuorovaikutus- ja asiointitilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella
  • opetuskeskustelut erilaisissa ryhmissä: omista kokemuksista, ajatuksista ja tunteista kertominen, kysymysten esittäminen, puheenvuorojen käyttäminen ja omien mielipiteiden perusteleminen, toisten kuunteleminen
  • pienimuotoisten esiintymisten suunnitteleminen ja harjoitteleminen
  • viestien suunnitteleminen erilaisille vastaanottajille


Lukeminen ja kirjoittaminen

Keskeisissä sisällöissä sovelletaan suomi äidinkielenä -oppimäärän sisältöjä siten, että kunkin kielen ja kulttuurin erityispiirteet otetaan huomioon. Silloin kun omakielisen kaunokirjallisuuden pääpaino on suusanallisessa tarinaperinteessä, oppilas tottuu ilmaisemaan kuulemansa tarinan herättämiä ajatuksia ja tunteita sekä arvioimaan sen merkitystä itselleen.


Kieli, kirjallisuus ja muu kulttuuri

Keskeisissä sisällöissä sovelletaan suomi äidinkielenä -oppimäärän sisältöjä siten, että kunkin kieli- ja kulttuuriryhmän erityispiirteet otetaan huomioon. Oppilas tutustuu kieli- ja kulttuuriryhmälleen tyypillisiin teksteihin ja opiskelun edetessä käyttää niitä omien kirjallisten tai kerrottujen tuotostensa pohjana ja esitystensä runkona.


Oppilaan arviointi


Arvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa sekä oppilaan itsearviointia kehittävää. Opetuksen suunnitelmassa määrätään, käytetäänkö arvioinnissa sanallista arviota vai numeroarvostelua.


Todistukset

Oppilaalle annetaan lukuvuoden päättyessä erillinen todistus maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen osallistumisesta. Todistukseen merkitään opetettava kieli, opetuksen laajuus ja sanallinen arvio tai numeroarvosana opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Muuten noudatetaan kohdan 8.3. määräyksiä todistuksiin merkittävistä tiedoista. Myös päättöarvioinnista annetaan erillinen todistus. Päättöarviointi perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen.


Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta perusopetuksen päättyessä

Käytettäessä kuvausta oppilaan hyvästä osaamisesta tulee ottaa huomioon, että oppilaiden äidinkielen taidot vaihtelevat suuresti sen mukaan, miten kauan he ovat viettäneet aikaa omakielisessä ympäristössä ja miten paljon he ovat saaneet oman kielensä opetusta. Lisäksi on otettava huomioon myös se, että eri kielissä on monia sellaisia erityispiirteitä, joilla on erilaisia ja erilaajuisia vaikutuksia taitojen kehittymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjoitusjärjestelmä, jonka oppimiseen voi joissakin kielissä mennä useita vuosia, puhe- ja kirjakielen erot, kirjakielen tilanne yleensäkin sekä saman kielen eri variantit.

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu yhteiseksi pohjaksi kunnissa ja kouluissa laadittaville eri kielten opetuksen suunnitelmille. Niissä tulee ottaa huomioon kunkin kielen ominaisuudet.


Puhuminen ja kuunteleminen

Oppilas

  • pystyy ilmaisemaan itseään sujuvasti ja ymmärrettävästi arkipäivän viestintätilanteissa
  • osaa loogisesti edeten kertoa omin sanoin esimerkiksi jonkin kuulemansa kertomuksen
  • pystyy seuraamaan keskustelua, osaa kuunnella muita ja ottaa osaa keskusteluun
  • tuntee oman kielensä puheen keskeiset sosiaaliset säännöt, esimerkiksi keskustelutavat nuorten ja aikuisten välillä sekä kielellisen kohteliaisuuden keinot.


Lukeminen ja kirjallisuus

Oppilas

  • on saavuttanut oman kielensä ominaisuuksiin nähden sujuvan peruslukutaidon
  • osaa tehdä huomioita kertomuksen juonesta, henkilöistä, ajan ja ympäristön kuvauksesta, kielestä ja keskeisistä ajatuksista
  • lukee ja ymmärtää erityyppisiä asiatekstejä, kuten oppikirja- ja lehtitekstejä, ja osaa tiivistää sisällöstä pääasiat
  • on kiinnostunut lukemisesta; hän lukee myös koulutuntien ulkopuolella, jos kirjallisuutta on saatavilla
  • osaa hakea ja käyttää omakielisiä tietolähteitä, esimerkiksi (sana)kirjoja ja tietoverkkoja.


Kirjoittaminen

Oppilas

  • hallitsee oman kielensä ominaisuuksiin nähden riittävän hyvin oikeinkirjoituksen perussäännöt
  • kirjoittaa ymmärrettävästi tutuista aiheista
  • osoittaa kirjoitelmissaan hallitsevansa kirjoitettuun kieleen kuuluvat rakenteet
  • osaa laatia erilaisia tekstejä, kuten kirjeitä, mielipidetekstejä ja kertomuksia oman kulttuurinsa viestintätraditiota noudattaen.


Kielentuntemus

Oppilas

  • tuntee äidinkielensä keskeiset rakenteet ja ominaispiirteet
  • pystyy vertailemaan oman kielensä piirteitä suomen tai ruotsin kieleen
  • osaa erottaa kirjakielen ja puhekielen toisistaan
  • tuntee oman kielensä historiaa ja kielisukulaisuussuhteita
  • on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja pyrkii parantamaan äidinkielen taitoaan.


Kulttuurintuntemus ja kieli-identiteetti

Oppilas

  • tuntee oman kulttuuriyhteisönsä tapoja ja perinteitä ja pystyy vertaamaan niitä muiden kulttuureiden tapoihin
  • tietää perusasiat kansansa historiasta ja sen asuinalueista
  • tuntee mahdollisuuksien mukaan kulttuuriyhteisönsä kaunokirjallisia ja muita taiteellisia teoksia, keskeisiä kirjailijoita sekä kerrottua tarina- ja tietoperinnettä
  • ymmärtää äidinkielen merkityksen identiteetin kehittymisessä ja arvostaa äidinkieltään ja kulttuuriaan sekä myös muita kieliä ja kulttuureita.


Mli logo pieni.jpgMikkelin täydennys, maahanmuuttajan äidinkieli


Oman äidinkielen opetusta pyritään järjestämään kaikille niiden kieliryhmien lapsille, joista muodostuu lukukauden alkaessa vähintään neljän oppilaan ryhmä. Oppilaat voivat olla eri luokka-asteilta, eri kunnista ja myös yksityisistä ja valtion kouluista. Ryhmään voi kuulua myös esiopetuksessa olevia maahanmuuttajia. Oppilaat saavat oman äidinkielensä opetusta kaksi tuntia viikossa. Käytännössä opetus järjestetään oppituntien ulkopuolella. Opetus pyritään järjestämään niin, että oppilaan päivittäinen työmäärä ei muodostu kohtuuttomaksi.

Koulut, joissa oman äidinkielen opetusta annetaan, päätetään lukuvuosittain. Osallistuminen oman äidinkielen opetukseen on oppilaille vapaaehtoista. Kuljetus tunnille järjestetään voimassa olevien kuljetusperusteiden mukaan.

Oman äidinkielen opetukseen osallistumisesta annetaan erillinen todistus. Sitä varten on olemassa Mikkelin perusopetuslautakunnan hyväksymä osallistumistodistuslomake. (Katso Outlookin mamu-kansiot.)



6.2.5 Suomi toisena kielenä -oppimäärä ja arviointi


Opetussuunnitelman perusteet


Vuosiluokat 1−9

Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, opetetaan suomea toisena kielenä joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän sijaan. Opetuksen laajuudesta päätetään opetussuunnitelmassa. Nämä opetussuunnitelman perusteet on laadittu suomi toisena kielenä -opetukseen, joka vuosiviikkotunneiltaan vastaa suomi äidinkielenä –opetusta.

Suomi toisena kielenä -oppimäärän lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppimistilanne: oppilas oppii suomea suomenkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielensä rinnalle. Suomi toisena kielenä -oppimäärä eroaa tavoitteiltaan ja sisällöiltään suomi äidinkielenä -oppimäärästä.

Suomi toisena kielenä -opetuksen keskeinen tavoite on, että oppilas saavuttaa perusopetuksen loppuun mennessä mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon kaikilla kielitaidon osa-alueilla, pystyy opiskelemaan täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita ja että hänen on mahdollista jatkaa opintojaan perusopetuksen jälkeen. Opetuksessa pyritään ohjaamaan oppilasta elinikäiseen oppimiseen niin, että hän voi vähitellen saavuttaa äidinkielisten veroisen suomen kielen taidon ja saa siten tasavertaiset mahdollisuudet toimia ja vaikuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena kielenä -opetus vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle

Suomea toisena kielenä oppivalle suomen kieli on sekä oppimisen kohde että sen väline koko kouluajan. Suomea opitaan kaikissa oppiaineissa, ja suomen opetus toisena kielenä edellyttää yhteissuunnittelua ja yhteistyötä opettajien kesken. Suomi toisena kielenä -oppimäärän tehtävänä on kehittää oppilaiden suomen kielen taitoa suunnitelmallisesti, ja opetuksessa otetaan huomioon myös muiden oppiaineiden sisältöjä, peruskäsitteitä ja sanastoa.

Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että uuden kielen syvällinen oppiminen vie useita vuosia. On kiinnitettävä huomiota siihen, että tavoitteiden saavuttamiseen kuluvaan aikaan voi vaikuttaa oppilaan oman äidinkielen hallinta sekä äidinkielen ja suomen kielen rakenteiden erilaisuus ja kulttuurinen etäisyys.

Tavoitteita asetettaessa ja sisältöjä valittaessa otetaan huomioon oppilaan kokonaistilanne, kuten ikä, kielitaito sekä koulu- ja kokemustausta. Opetuksen lähtökohtana on oppilaan suomen kielen taito, ei luokka-aste, jolla hän opiskelee. Opetuksessa painotetaan viestinnällisyyttä: sanaston kasvattaminen ja kielen rakenteiden harjoitteleminen kietoutuvat kielitaidon eri osa-alueiden kehittämiseen ja oppijan kulttuuritietouden lisäämiseen. Opetusmenetelmät ja työtavat tulee valita niin, että oppilas saa mahdollisuuden omaksua oppimisstrategioita, joiden avulla hän pystyy aktiivisesti hyödyntämään koulussa ja koulun ulkopuolella kohtaamaansa kielellistä ja kulttuurista ainesta. Opetuksessa käytetään hyväksi kieliyhteisön keskellä elämistä, ympäristön tarjoamia viestintätilanteita sekä oppilaiden kokemuksia ja havaintoja niistä.


Tavoitteet


Oppilas oppii perusopetuksen kuluessa

  • ymmärtämään normaalitempoista kasvokkaista puhetta, keskustelemaan yleisistä aihepiireistä ja saamaan hyvin selvää opettajan puheesta eri aineiden tunneilla sekä radio- ja televisio-ohjelmista, jos aihepiiri on tuttu
  • selviämään käytännön puhetilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella ja tekemään puheessaan eron keskeisten puheen rekisterien välillä
  • ymmärtämään eri oppiaineita sekä yleisiä aihepiirejä käsittelevää tekstiä, lukemaan itsenäisesti ja valitsemaan tarkoitukseensa sopivaa kirjallisuutta sekä kehittämään sen avulla sanastoaan ja ymmärtämystään ja löytämään kirjallisuudesta elämyksiä
  • kirjoittamaan yksityisiä ja opetukseen liittyviä tekstejä ja esittämään ajatuksiaan kirjallisesti yhtenäisinä kokonaisuuksina sekä käyttämään kirjoittaessaan kirjoitetun kielen rekisteriä
  • kehittämään kielellistä tietoisuuttaan ja kielentuntemustaan
  • käyttämään erilaisia kielenopiskelussa tehokkaiksi todettuja työtapoja, tunnistamaan omia oppimisstrategioitaan sekä tarvittaessa muuttamaan niitä tarkoituksenmukaisemmiksi
  • arvioimaan kielitaitonsa kehittymistä
  • kehittämään kielitaitoaan myös muiden oppiaineiden tunneilla ja luokkahuoneen ulkopuolella
  • vertailemaan omaa ja suomalaista kulttuuria sekä viestimään ja toimimaan suomalaisessa kulttuurissa, ymmärtämään oman ja suomalaisen kulttuurin juuria ja arvostamaan molempia kulttuureita.


Keskeiset sisällöt


Tilanteet ja aihepiirit, joista oppilaan tulee pystyä kommunikoimaan

  • henkilökohtainen elämä, perhe, suku, ystävät; vuoden- ja vuorokaudenajat sekä sää; koti ja asuminen; koulu fyysisenä ympäristönä, oppitunnit, koulutoverit, opettajat ja muu henkilökunta; ruokailu ja puhtaus; ihmisen keho ja vaatetus; julkiset tilat ja palvelut, kuten kauppa, liikenne ja terveydenhoito; maaseutu- ja kaupunki; luonto; vapaa-aika, kulttuuri ja urheilu, matkailu; tiedotusvälineet
  • eri oppiaineiden sanasto: sanavaraston laajentaminen ja morfologia, ylä- ja alakäsitteet
  • juhlapäivät, kansanperinne, tapakulttuuri; leikit; suomalaiset merkkihenkilöt ja -tapahtumat; arjen perinne ja elämänmuoto


Rakenteet ja kielitieto

  • äänteiden, rytmin, painotuksen ja intonaation tunnistaminen ja tuottaminen; kirjoitus- ja äännejärjestelmä ja niiden erityispiirteet
  • kielen rakenteista keskeisimmät; sanaluokat ja niiden taivuttaminen; verbityypit ja tärkeimmät nominityypit; sija-, persoona- ja aikamuodot sekä modukset pääpiirteissään; lauseenjäsenten tunnistaminen; nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden tunnistaminen; lausetyypit; sanojen johtamisen pääperiaatteet; välimerkit ja oikeinkirjoitus
  • sana, lause, virke; sidoksisuus; erilaisten tekstilajien päätyypit
  • puhutun ja kirjoitetun kielen ero; puhutun kielen vaihtelu
  • suomi maailman kielten joukossa


Lukeminen ja kirjoittaminen

  • suomen kielen kirjoitusjärjestelmä, kirjain-äänne-vastaavuus, tavutus, pien- ja suuraakkoset, tyyppikirjaimet
  • mekaaninen, sujuva ja ymmärtävä lukutaito; lukutaidon strategioita, kuten ennakointi, päättely sekä pääasioiden ja tukisanojen etsiminen tekstistä
  • tekstilajit ja kirjoittaminen erilaisiin tarkoituksiin


Kertomusperinne, kirjallisuus, viestintäkasvatus

  • ikäkauden ja kielitaidon mukaisesti sadut, lorut, kertomukset, runot, arvoitukset, sanalaskut kaunokirjalliset otteet ja kokonaisteokset
  • keskeiset kirjailijat ja heidän teoksensa sekä Kalevala ja Suomen kirjallisuuden päävaiheet
  • mediatekstit, kuvalukutaidon alkeet, elokuva ja teatteri
  • kirjaston käyttö, tieto- ja viestintätekniikka, televisio, radio, lehdistö, mainonta
  • tiedonhankinta erityyppisistä lähteistä


Puheviestintä ja vuorovaikutustaidot

  • puheviestinnän strategiat, kuten keskustelun aloittaminen, ylläpitäminen ja päättäminen, mielipiteen ilmaiseminen, kuulijan huomioon ottaminen; kuuntelijan palautekäyttäytyminen
  • kulttuurisidonnaiset puheviestintätilanteet, kuten tervehtiminen, puhutteleminen, esittäytyminen, kiittäminen, anteeksi pyytäminen ja puhelinkäyttäytyminen
  • omien tunteiden, tarpeiden, tietojen ja mielipiteiden esittäminen ja perusteleminen
  • puuttuvan kielitaidon kompensoiminen esimerkiksi lähikäsitettä käyttämällä tai selittämällä
  • neuvottelutaitojen kehittäminen ja rakentava keskusteleminen


Kielenopiskelutaidot

  • oppikirjan ja sanakirjan käyttö, uusien sanojen ja rakenteiden käyttö omissa tuotoksissa, pari- ja pienryhmäkeskustelu puheviestinnän säännöllisenä harjoittelutapana, merkityksen päättely asiayhteydestä, suomen kielen vertaaminen omaan äidinkieleen, oman tuotoksen tarkkaileminen ja korjaaminen, oman kielitaidon arviointi


Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8


Arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet. Päättöarvioinnissa on otettava huomioon, että oppilaan kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen.


Kielitaito

Kielen osaamisen taso luokalla 9 kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: B1.1–B1.2


Kulttuuritaidot

Oppilas

  • tuntee suomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja suomalaisia tapoja
  • ymmärtää monikielisyyden ja monikulttuurisuuden merkityksen ja arvostaa sitä
  • ymmärtää ja osaa suhteuttaa suomalaisen kulttuurin arvoja omaan arvomaailmaansa.

Kielenopiskelutaidot Oppilas on tottunut säännöllisesti käyttämään kielten opiskelussa tehokkaiksi todettuja työtapoja.


Mli logo pieni.jpgMikkelin täydennys


Yleistä suomi toisena kielenä –opetuksesta

Valmistavan opetuksen jälkeen maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen taidoissa voi olla suuria eroja. Suomi toisena kielenä –opetuksessa vahvistetaan ja laajennetaan valmistavassa opetuksessa omaksuttuja tietoja ja taitoja. Usein opettaja niveltää suomen kielen opetuksen eri oppiaineiden tukiopetukseen. Silloin sanaston laajentaminen ja kielen rakenteiden opettelu kietoutuu mielekkääksi kokonaisuudeksi eri oppiaineiden opiskelun kanssa.

Varsinkin Suomessa asumisen alkuvaiheessa vieraskielisten oppilaiden tulee saada runsaasti suunnitelmallista suomen kielen opetusta. Mitä vanhempana oppilas on tullut Suomeen, sitä tärkeämpää suomi 2 –opetus hänelle on. Kiinnittämällä yksilöllistä huomiota oppilaan kielen kehitykseen voidaan jo alussa auttaa häntä ääntämään ja ilmaisemaan itseään mahdollisimman virheettömästi sekä välttämään virheiden ns. fossiloitumista.

Erityisleiman toisen kielen opetukselle antaa se, että sama kieli on oppimisen kohteena ja pian sen välineenä. Opetuksessa joudutaan kiinnittämään huomiota opiskelustrategioiden harjoitteluun kielen opettelun ohella.

Alussa annettu tehokas tuki auttaa oppilasta pääsemään oppimisen alkuun. Oppilas hyötyy siitä, kun häntä ohjataan oppimaan ympäristöstään, jossa on runsaasti kieliainesta. Yksilö- tai pienryhmäopetuksessa huomataan myös oppimisongelmat helpommin kuin isossa ryhmässä. Jos opettajalla ja oppilaalla ei ole yhteistä kieltä eikä oppilaalla ole koulutaustaa lähtömaasta, diagnosointi on haasteellinen tehtävä.

Suomen kielen taitoa opetetaan ja arvioidaan suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaisesti. Opetus voidaan toteuttaa yksilö- tai pienryhmäopetuksena niiden aineiden oppituntien aikana, joiden yleisopetukseen oppilas ei osallistu. Suomi toisena kielenä -oppimäärä eroaa sisällöiltään, tavoitteiltaan ja menetelmiltään suomi äidinkielenä –oppimäärästä.

Maahanmuuttajille, joiden suomen kielen taito on jo hyvä, mutta ei kuitenkaan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla, voidaan suomea toisena kielenä opettaa äidinkielen ja kirjallisuuden suomen kieli –oppimäärän lisäksi.


Opetusjärjestelyt

Mikkelissä toimii suomi toisena kielenä –opettaja ( S2-opettaja ), joka suunnittelee opetuksen yhdessä luokanopettajan tai aineenopettajien kanssa. Erityisesti oppilaan opintojen alkuvaiheessa pyritään oppilaalle järjestämään myös kieliavustajan palveluja. Suomea toisena kielenä opettava opettaja ja kieliavustaja tekevät yhteistyötä koulun opettajien ja muun henkilökunnan kanssa.

Päätoimisen suomi toisena kielenä –opettajan lisäksi Mikkelin perusopetuksessa on muita maahanmuuttajien opettajina toimivia henkilöitä. Heidän työpanoksestaan sovitaan vuosittain ja heidän opetustaan järjestetään sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Myös suunnittelu vaatii yhteistyötä, jotta resurssit kohdennettaisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Kun maahanmuuttajaoppilaan tukemista pohditaan, resurssien jakamisessa yhteyshenkilönä toimii maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori.

Oppilaan tehokas tukeminen edellyttää aineen- ja luokanopettajien sekä S2 -opettajien välistä yhteistyötä. Kiertävä maahanmuuttajien opettaja pyrkii tukemaan sekä kielitaidon kehittymistä että muuta koulunkäyntiä.

Maahanmuuttajaoppilaat, jotka eivät omalla koulullaan saa suomi toisena kielenä –opetusta, voivat osallistua toisen koulun suomi toisena kielenä –opetukseen. Myös luokan- tai aineenopettaja voi antaa maahanmuuttajaoppilaalleen tukiopetusta. Jos tukiopetus pidetään maahanmuuttajaopetusresurssista, tunneista tulee neuvotella etu käteen maahanmuuttajaopetuksen koordinaattorin kanssa.


Sisällöt

Suomi toisena kielenä –opetuksessa vahvistetaan, laajennetaan ja tarkennetaan valmistavassa opetuksessa opittuja seikkoja. Kielenopetuksen sisältöjä ei kytketä luokkatasoon, vaan kielenhallinnan tasoon. Opettaminen riippuu oppilaan vastaanottokyvystä, johon vaikuttaa paljon oppilaan oma kulttuuri, äidinkieli, oppimishistoria, ikä jne. Jos oppilas tulee kouluun yläasteikäisenä, hänen pitäisi oppia kieli muiden sisältöjen oppimisen lisäksi. Jos tulokkaalla ei ole lainkaan koulutaustaa, hänen oppimispolkunsa suunnittelu vaatii joskus eri tahojen yhteistyötä.


Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman yhteydessä mainittuihin S 2 -sisältöihin lisätään yläluokkien suomi toisena kielenä –opetuksessa mm.

  • tiedonhankintaa internetistä ja hakuteoksista
  • sanomalehtikieleen tutustumista
  • kaunokirjallisen tekstin lukemista
  • tutustumista suomalaisen kirjallisuuden pääteoksiin ja -tekijöihin*- oppimateriaaleissa esiintyviä kirjoitetun kielen ominaispiirteitä
  • välimerkit, sanojen jakaminen tavuihin
  • suullisiin esityksiin valmentautumista ja niiden pitämistä
  • esseevastausten harjoittelemista
  • ainekirjoitusta
  • sanojen johtamista


Arviointi, suomi toisena kielenä -oppimäärä

Suomi toisena kielenä –oppimäärän päättöarvioinnissa käytetään opetushallituksen antamia perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereitä arvosanalle hyvä ( 8 ) (taitotaso B 1.1 - B 1.2 ).

Äidinkieleltään suomalaiseen oppilaaseen verrattuna suomi toisena kielenä -oppilaan kielitaito ei ole yhtä ilmaisukykyistä, hänen sanastonsa ei ole yhtä rikasta eivätkä hänen käyttämänsä rakenteet yhtä monipuolisia. Häneltä ei edellytetä suomenkielisille tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista, vaan hänet arvioidaan suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteiden mukaisesti.

Opintojen aikana suomi toisena kielenä -arvioinnissa tulee huomioida, kuinka kauan oppilas on ollut Suomessa ja kuinka kauan hän on osallistunut suomi toisena kielenä -opetukseen. Sanallisessa arvioinnissa voidaan eritellä, mitä suomen kielen osa-alueita on oppilaalle opetettu ja miten hän ne hallitsee. Arviointikohteina ovat työskentely, projektityöt, tuntityöt, vihkotyö ja tiedonhankintataidot eli työskentelyprosessi sekä kirjalliset ja suulliset kokeet tai tuotokset. Arvioinnin tulee olla kannustavaa ja realistista. Arvioinnissa otetaan huomioon, kuinka oppilas asennoituu aineeseen ja kuinka hänen kielitaitonsa kehittyy.

Mikäli maahanmuuttajaoppilaan suomen kielen taidon arvioidaan olevan suomea äidinkielenään puhuvan tasoinen kaikilla kielen osa-alueilla, oppilas voidaan arvioida suomen kielen oppimäärän mukaan. Tämä arvio tulee tehdä kodin ja koulun yhteistyönä. Koulun näkemyksen tulee pohjautua oppilaalle tehtyihin suomen kielen taitoa mittaaviin arviointeihin.





Henkilökohtaiset työkalut
Näkymät
Valikko: