5 Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot

Opsessori Mikkeli

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Luvussa 5 kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin eri tukimuodot ja niiden käyttö tuen eri tasoilla. Lisäksi luku sisältää joustavan perusopetuksen toimintaa koskevan osuuden. Luvussa kuvataan myös oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen.

Sisällysluettelo

5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki

5.1.1 Tukiopetus

Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta31. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimiseen liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksella voidaan myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan suoriutumisen kannalta on tarpeen. Tukiopetusta voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla.


Koulutyö tulee suunnitella siten, että jokaisella oppilaalla on tukiopetusta tarvitessaan mahdollisuus siihen osallistua. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Sitä voidaan antaa samanaikaisopetuksena oppilaan tavallisessa opetusryhmässä, pienryhmässä tai täysin yksilöllisesti. Myös erilaisia joustavia ryhmittelyjä voidaan käyttää tukiopetuksen toteuttamisessa oppituntien aikana.


Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilöllisesti suunnitellut tehtävät, ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetuksen järjestämisessä tulee käyttää monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla voidaan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa.


Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Heille annetaan tietoa tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille.


Tukiopetus yleisen tuen aikana


Jokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja kasvua sekä mahdollista tuen tarpeen ilmenemistä. Tuen tarve voi johtua poissaoloista tai tilapäisistä oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyvistä vaikeuksista.



31 Perusopetuslaki 16 § 1 mom. (642/2010)


Tukiopetus tehostetun tuen aikana


Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan yleisen tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin.


Tukiopetus erityisen tuen aikana


Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Erityisen tuen alkaessa oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin.


Paikallisen opetussuunnitelman laadinta


Tukiopetuksen keskeiset tavoitteet, toimintatavat tukiopetuksen järjestämisessä, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken sekä oppilaalle ja huoltajille tiedottamiseen ja oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät toimintatavat määritellään paikallisessa opetussuunnitelmassa.



Mli logo pieni.jpgMikkelin täydennys


Tukiopetuksen saaminen on oppilaan oikeus. Oppilaan opettaja vastaa siitä, että oppilaalle tarjotaan mahdollisuus saada tukiopetusta. Aloitteen tukiopetuksen järjestämisestä voi tehdä opettajan lisäksi myös oppilas tai huoltaja. Tukiopetuksen järjestäminen edellyttää opettajilta yhteistyötä ja joustavuutta.


Opettajien välisen yhteistyön muotoja voivat olla:

  • tukiopetuksen suunnittelu: sisältö, materiaalit, muodot, aikataulut, huoltajille tiedottaminen
  • ryhmän kokoaminen
  • tavoitteiden sopiminen
  • yhteisen ajan järjestäminen
  • tukiopetuksen antajan sopiminen: oma opettaja, saman aineen tai luokkatason toinen opettaja,
  • resurssiopettaja


Tukiopetuksen tavoitteet voivat olla:

  • yhteiset oppiainekohtaiset tavoitteet
  • oppilaskohtaiset eriytetyt tai yksilölliset tavoitteet
  • opiskelu- ja/tai sosiaalisten taitojen kehittäminen
  • koulumotivaation vahvistaminen
  • heikon tai hylätyn arvosanan välttäminen


Tukiopetuksen eri toteuttamistavat tulee huomioida:

  • yksilö-, pienryhmä-, samanaikaisopetus
  • ohjattu läksyjen tekeminen ja kokeeseen valmistautuminen
  • ennakoiva tukiopetus tulevasta aiheesta
  • opetustuokion joustava kesto ja tukiopetuksen laajuus ja/tai säännöllisyys
  • kasvatuksellinen ohjaus


Tukiopetuksen käytännöistä tiedotetaan huoltajille koulun omilla tiedotteilla. Opettaja tiedottaa mahdollisuuksien mukaan oppilaan huoltajalle oppilaan kanssa sovitusta tukiopetuksesta esim. reissuvihkolla, puhelimella, sähköpostilla tai muilla sähköisillä viestimillä.



5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus

Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa32. Osa-aikaisella erityisopetuksella voidaan parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että osa-aikaista erityisopetusta varten on tarvittavaa ja riittävää erityispedagogista osaamista.


Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikilla tuen tasoilla.



32 Perusopetuslaki 16 § 2 mom. ( 642/2010)


Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Osa-aikainen erityisopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Huoltajan tuki opetuksen onnistuneessa toteuttamisessa on keskeinen. Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisen suunnittelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös oppilashuollon palveluista vastaavien kanssa.


Osa-aikainen erityisopetus osana yleistä tukea


Osa-aikaisen erityisopetuksen avulla voidaan vahvistaa oppimiseen tarvittavia perustaitoja. Oppilaan oppimisen vaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä tulee arvioida ja oppilaan tulee saada tarvitessaan osa-aikaista erityisopetusta.


Osa-aikainen erityisopetus tehostetun tuen aikana


Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvistuu. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen.


Osa-aikainen erityisopetus erityisen tuen aikana


Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen aikana riippumatta siitä opiskeleeko hän yleisopetuksen ryhmässä tai erityisryhmässä. Oppilaan aiemmin saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen arvioidaan osana pedagogista selvitystä. Oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin.


Paikallisen opetussuunnitelman laadinta


Osa-aikaisen erityisopetuksen keskeiset tavoitteet, toimintatavat opetuksen järjestämisessä, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken, huoltajille tiedottamiseen sekä oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät toimintatavat määritellään opetussuunnitelmassa.


Mli logo pieni.jpgMikkelin täydennys

Laaja-alainen erityisopettaja tekee yhteistyötä huoltajien kanssa ja toimii moniammatillisesti oppilaan oppimiseen, koulunkäyntiin ja sosiaalisiin vaikeuksiin liittyvissä asioissa. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. Laaja-alainen erityisopettaja osallistuu oppilashuoltoryhmän toimintaan ja sen kehittämiseen.


Osa-aikaista erityisopetusta annetaan pienryhmä-, yksilö- tai samanaikaisopetuksena. Laaja-alainen erityisopettaja seuraa:

  • oppilaan oppimista, koulunkäyntiä ja sosiaalisten taitojen kehittymistä yhdessä opettajien kanssa
  • tehostetun ja erityisen tuen piirissä olevan oppilaan opiskelutilannetta, antaa tarvittaessa henkilökohtaista ohjausta ja opetusta


Laaja-alainen erityisopettaja on tarvittaessa mukana yhtenä moniammatillisen ryhmän jäsenenä oppilaan pedagogisen arvion, oppimissuunnitelman, pedagogisen selvityksen ja HOJKS:n laatimisessa ja tarkistamisessa. Laaja-alainen erityisopettaja arvioi osa-aikaisen erityisopetuksen tarvetta ja riittävyyttä tuen eri tasoilla sekä ohjaa oppilaita tutkimuksiin yhteistyössä luokanopettajien, aineenopettajien, huoltajien ja oppilashuoltoryhmän kanssa.


Laaja-alaisen erityisopetuksen resurssin käyttö tarkennetaan tarvekartoituksen perusteella. Osa-aikaisesta erityisopetuksesta ja sen käytänteistä tiedotetaan huoltajille koulun omilla tiedotteilla ja vanhempainilloissa sekä tarvittaessa oppilaskohtaisesti. Tehostetun ja erityisen tuen vaiheissa osa-aikaisesta erityisopetuksesta sovitaan yhdessä oppilaan, opettajien ja huoltajien kanssa.


Laaja-alaisen erityisopettajan toimintatavat ja vastuut vuosiluokittain


Esiopetus koulussa

  • tutustuu esikoululaisiin ja tekee tarvittaessa yhteistyötä kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa
  • osallistuu palavereihin, joissa mietitään oppilaan koulupolun aloittamista ja järjestämistä
  • tekee yhteistyötä esiluokanopettajan kanssa
  • antaa puheopetusta ja harjaannuttaa oppilaiden kielellisiä taitoja


1. vuosiluokka

  • tutustuu tuleviin ensimmäisen vuosiluokan oppilaisiin ja tekee yhteistyötä tarvittaessa kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa sekä osallistuu tiedonsiirtopalavereihin
  • tekee yksilöllisen alkuseulonnan oppilaille
  • antaa puheopetusta (suositellaan huoltajien sitouttamista harjoitteluun ja käyntejä puheopetustuokioissa), painotus 1.-2.-luokilla
  • kehittää oppilaiden kielellistä tietoisuutta ja harjaannuttaa matemaattista ajattelua
  • testaa oppilaiden lukemista ja kirjoittamista (lukitestit: joulu-/tammikuu ja huhti- /toukokuu)


2. vuosiluokka

  • harjaannuttaa luku- ja kirjoitustaitoja sekä luetunymmärtämistaitoja
  • tekee lukitestaukset (joulu-/tammikuu ja huhti-/toukokuu)
  • tukee matematiikan osaamista ja testaa tarvittaessa


3.-5. vuosiluokat

  • osallistuu erityisen tuen päätösten tarkistamiseen 3. luokalla moniammatillisesti (esim. opettaja ja erityisopettaja, muut tarvittavat yhteistyötahot)
  • ohjaa oppilasta opiskelutekniikoissa
  • tukee ja testaa oppilaan luetunymmärtämisen taitoja
  • tukee ja opettaa oppilaita, joilla on oppimisvaikeuksia yhteistyössä oppilaan opettajien ja huoltajien kanssa
  • tekee yksilö- ja ryhmätestauksia tarvittaessa (ma/ai, luki)


6. vuosiluokka

  • tukee ja opettaa oppilaita, joilla on oppimisvaikeuksia, yhteistyössä oppilaan opettajien ja huoltajien kanssa
  • osallistuu erityisen tuen päätösten tarkistamiseen moniammatillisesti (esim. opettaja ja erityisopettaja, muut tarvittavat yhteistyötahot)
  • testaa luetunymmärtämisen keväällä
  • osallistuu 6. luokkalaisten tiedonsiirtopalavereihin


7.-9. vuosiluokat

  • osallistuu tulevien 7. luokkalaisten tiedonsiirtopalavereihin
  • opettaa tai kertaa tarvittaessa opiskelutekniikoita oppilaan tai oppilaiden kanssa
  • tekee yksilö- ja ryhmätestauksia tarvittaessa (ma/ai, luki)
  • tukee oppilasta kielten, matematiikan, äidinkielen ja muiden oppiaineiden opinnoissa
  • antaa tarvittaessa puhe- ja lukiopetusta
  • huolehtii tiedonsiirrosta toiselle asteelle tehostetun ja erityisen tuen päätöksen oppilaista omalta osaltaan (siirtotietolomakkeet 9.luokalla)
  • osallistuu erityisopetusta saaneiden oppilaiden arviointiin





5.1.3 Erityisopetus

Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta33. Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue ja sen tehtävänä on tukea oppilaan oppimista. Sellaisen oppilaan, jolle on tehty erityisen tuen päätös, opetus ja muu tuki annetaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti.



33 Perusopetuslaki 17 § 1 mom. (642/2010)


HOJKS on erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa ohjaava pedagoginen asiakirja. Siinä ratkaistaan erityisopetuksen järjestämiseen liittyvät seikat ja opetuksen keskeiset tavoitteet, sisällöt sekä oppimisympäristöön ja opetusmenetelmiin liittyvät tekijät siten kuin HOJKSin laatimisen yhteydessä luvussa 4.5.2 on ohjeistettu.


Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityisopetuksessa voidaan poiketa oppiaineista ja niitä koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta sen mukaan kuin erityistä tukea koskevassa päätöksessä määrätään.34 Opetusryhmiä muodostettaessa tulee ottaa huomioon, että kaikki oppilaat voivat saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet35. Opetusryhmien muodostamisesta säädetään tarkemmin perusopetusasetuksessa36.


Paikallisen opetussuunnitelman laadinta


Erityisopetuksesta päätetään erityistä tukea koskevan päätöksen yhteydessä, joka on kuvattu luvussa 4.3. Opetussuunnitelmassa määritellään toimintatavat erityisopetuksen järjestämisessä, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken sekä yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa.


Mli logo pieni.jpgMikkelin täydennys


Yleisopetukseen integroidulle oppilaalle annetaan opetusta oppilaan lähikoulussa tai muussa oppilaan edun mukaisesti määrätyssä paikassa.


Kun oppilas tarvitsee erityisluokkapaikkaa, sovitaan tarvittavista tiedonsiirroista, tutustumisista ja kokeilujaksoista yhteistyötahojen kanssa. Kokeilujakson vähimmäispituus on kuusi viikkoa. Ennen erityisluokkapaikan hakua pedagogisessa selvityksessä arvioidaan moniammatillisesti, tarvitaanko erityisluokkasiirtoa varten koulupsykologin tai muun tahon tutkimukset.


Luokkamuotoista erityisopetusta toteutetaan ja kehitetään seuraavien opetuspalvelukokonaisuuksien avulla:

  • yksilölliset oppimäärät ja vamman tai toimintavajavuuden aiheuttamat oppimisvaikeudet sekä erityiset kielelliset vaikeudet (koordinoiva erityisopettaja)
  • toiminta-alueittain järjestettävä opetus (kiertävä erityislastentarhanopettaja/kehitysvammapoliklinikka)
  • sosiaalinen sopeutumattomuus ja tunne-elämän häiriöt (psykososiaalinen oppilashuoltoryhmä)
  • joustava perusopetus (psykososiaalinen oppilashuoltoryhmä)


Luokkamuotoisessa erityisopetuksessa opiskelevien oppilaiden lähikoulu määräytyy tarvittavan erityisluokan sijainnin mukaan. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa myös valtion erityiskoulujen kanssa, jolloin on neuvoteltava koulutusjohtajan kanssa.


Lainsäädännön tarkoittaman erityisen tuen päätöksen tekee Mikkelissä koulutusjohtaja. Erityisen tuen päätös tarkastetaan ainakin kolmannella ja kuudennella luokalla sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkastamista varten tehdään pedagoginen selvitys, jonka perusteella tehdään päätös erityisen tuen jatkamisesta tai lopettamisesta. Oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea, mikäli erityisen tuen päätös puretaan. Erityisen tuen päätöksessä ja pedagogisessa selvityksessä käytetään liitteiden mukaisia lomakkeita.





5.1.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen

Opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset ja se voi perustua erilaajuisiin oppimääriin37. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua yleisen ja tehostetun tuen avulla siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa. Esimerkiksi eriyttämisen avulla oppilaan opiskelua voidaan tukea keskittymällä oppiaineen ydinsisältöihin. Mikäli edes ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tulee tukea näissä asioissa muilla sopivilla tavoilla. Oppilaalle ja huoltajalle tulee selvittää yksilöllistettyjenoppimäärien mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin.


Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla oppilaalle riittävän haasteellisia.



34 Perusopetuslaki 17 § 1 ja 2 mom. (642/2010)
35 Perusopetuslaki 30 § 2 mom.
36 Perusopetusasetus 2 § (893/2010)
37 Perusopetuslaki 3 § 2 mom. (477/2003) ja 11 § 1 mom. (453/2001)


Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Oppimäärää ei voida yksilöllistää ilman erityisen tuen päätöstä. Ennen erityisen tuen päätöstä tehdään pedagoginen selvitys, joka sisältää arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Jos pedagogisessa selvityksessä todetaan, että oppilaan ei tukitoimista huolimatta arvioida saavuttavan oppiaineessa yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita hyväksytysti, oppiaineen oppimäärä yksilöllistetään. Kunkin oppiaineen kohdalla arvioidaan erikseen, voiko oppilas opiskella oppiainetta yleisen oppimäärän mukaan vai tuleeko oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. Jos yksilöllistettävien oppiaineiden määrää on tarpeen myöhemmin lisätä tai vähentää, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös.


Niiden oppiaineiden, joissa oppilaan oppimäärä on yksilöllistetty, tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKSissa. Kunkin oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä laativat edellä mainitut HOJKSin sisällöt. Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka-asteenyleisistä tavoitteista ja sisällöistä, usein myös alempien luokkien tavoitteita ja sisältöjä soveltamalla. Oppilaan opiskelua voidaan tukea lisäksi sopivilla opiskelumateriaaleilla, -välineillä ja -menetelmillä sekä pedagogisilla järjestelyillä.


Jos oppilas opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä (*) sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa. Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.


Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Vapauttamisesta tehdään perusopetuslain 18 §:ssä tarkoitettu hallintopäätös. Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa38. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden oppiaineiden opiskelusta vapauttaminen kuvataan luvussa 5.1.5.


Paikallisen opetussuunnitelman laadinta


Opetussuunnitelmassa määritellään oppimäärän yksilöllistämiseen liittyvät toimintatavat osana pedagogisen selvityksen laadintaa, erityisen tuen päätöstä ja HOJKSin laatimista.



38 Perusopetusasetus 5 § 1 mom.



Mli logo pieni.jpgMikkelin täydennys


Oppilaan opettajat, huoltajat ja moniammatillinen oppilashuolto arvioivat oppilaan saaman tuen riittävyyttä ja oppimäärän yksilöllistämisen tarvetta. Ennen oppiaineen yksilöllistämistä arvioidaan moniammatillisesti, onko tarvetta selvittää yksilöllistämisen perusteita tutkimuksilla. Pedagogisen selvityksen laadinnassa hyödynnetään mahdollisesti aiemmin laadittua oppimissuunnitelmaa. Pedagoginen selvitys tehdään opetussuunnitelman liitteenä olevalle lomakkeelle. Yksilöllistämistä varten kirjallisen pedagogisen selvityksen kokoaa koulussa oppilashuoltoryhmä tai se henkilö, joka tietää oppilaan asiasta eniten. Pedagogisen selvityksen vahvistavat allekirjoituksellaan ne henkilöt, jotka ovat sitä tekemässä.


Koulutusjohtaja tekee erityisen tuen päätöksen oppiaineen yksilöllistämisestä pedagogisen selvityksen perusteella.
Päätöksissä ja selvityksessä käytetään liitteinä olevaa lomaketta.


Rehtori tekee hallintopäätöksen opetuksesta vapauttamisesta.



5.1.5 Pidennetty oppivelvollisuus

Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta39. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta.40 Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin.


Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen.41 Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta.
Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta.42 Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua.


Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella.


Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla:

  • Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.
  • Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen.
  • Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin43 eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös.



39 Perusopetuslaki 25 § 2 mom.
40 Perusopetuslaki 9 § 2 mom.
41 Hallituksen esitys Eduskunnalle koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997)
42 Perusopetuslaki 17 § 4 mom. (642/2010) ja 26 a § 1 mom. (1288/1999)


Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma esiopetuksen alkaessa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan tarvittaessa järjestää siten, ettei yhteisenä aineena opeteta toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä, oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi ja jakaa osa-alueisiin siten kuin paikallisessa opetussuunnitelmassa määrätään44.


Jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, tulee tehdä päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin oppilas siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin.


Paikallisen opetussuunnitelman laadinta


Opetussuunnitelmassa määritellään pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksen järjestäminen, toimintatavat, yhteistyö esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen kanssa, muu yhteistyö sekä eri toimijoiden vastuut ja työnjako, yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa sekä oppilaan ja huoltajan kuulemiseen liittyvä menettely. Opetussuunnitelmassa päätetään myös, miten oppiaineita mahdollisesti yhdistetään oppiainekokonaisuuksiksi tai jaetaan osa-alueisiin.

Mli logo pieni.jpgMikkelin täydennys


Koulutusjohtaja päättää erityisen tuen päätöksessä lapsen pidennetystä oppivelvollisuudesta. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Päätöksen tukena ovat asiantuntijalausunnot sekä mahdollinen kiertävän erityislastentarhanopettajan laatima pedagoginen selvitys.


Tutkimusten ja arviointien pohjalta tutkiva taho toimittaa asiantuntijalausunnon huoltajan luvalla opetustoimen sekä päivähoidon hallintoon. Erityisen tuen päätöksen valmistelusta vastaa kiertävä erityislastentarhanopettaja, joka huolehtii myös vanhempien kuulemisesta kirjallisesti.


Ennen päätöksen tekoa lapsen asioita käsitellään yhteistyöneuvottelussa, johon osallistuvat huoltajat, ryhmän lastentarhanopettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja sekä tutkimuksen tehnyt henkilö tai hänen edustajansa.


Jos päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta on tehty ennen esiopetuksen alkua, lapsella on oikeus esiopetukseen syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Viisivuotiaana lapsi on pääsääntöisesti esiopetuksessa päiväkodin 3-5–vuotiaiden lasten ryhmässä. Lapselle laaditaan tällöin toiminta- ja kuntoutussuunnitelma.


Seuraavan toimintakauden alussa lapsi jatkaa oppivelvollisuuteen kuuluvassa esiopetuksessa, jolloin hänen opetustaan ohjaa hänelle laadittava henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma(HOJKS).


Lapsi voi aloittaa pidennetyn oppivelvollisuuden myös sinä vuonna kun hän täyttää kuusi vuotta.


Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten esiopetuksen järjestäminen


Mikkelissä erityisen tuen piirissä olevien lasten esiopetus järjestetään pääsääntöisesti päiväkodeissa. Joskus lapsen esiopetus voidaan järjestää koulun esiopetusryhmässä, koulun pienluokassa tai yhdysluokassa. Päiväkodissa ryhmänä voi olla 3-5–vuotiaiden lasten ryhmä, esiopetusryhmä tai pienkuntoutusryhmä. Esiopetusryhmässä esiopetuksen aikana ryhmäkoko saa olla enintään 20 lasta.


Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan lapsen opetus edellyttää ryhmän rakenteen ja toimintaedellytysten arviointia Toimintaedellytyksillä tarkoitetaan mm. lapsen ikätason ja hänen toimintaedellytysten mukaista lapsiryhmää, toiminnan eriyttämistä pienryhmiin, siihen soveltuvia tiloja, mahdollisia avustajapalveluita tai mahdollista erityisopettajan tukea. Lapsi voi olla esiopetuksessa joko kuusivuotiaiden lasten esiopetusryhmässä tai pienempien lasten ryhmässä huomioiden hänen toimintaedellytyksensä.


Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan lapsen siirtyminen esiopetuksesta alkuopetukseen


Lapsen opettaja ja kiertävä erityislastentarhanopettaja/erityisopettaja yhdessä huoltajien ja tarvittavien asiantuntijoiden kanssa valmistelee lapsen siirtymisen esiopetuksesta alkuopetukseen.


Keväällä järjestetään siirtoneuvottelu, johon osallistuvat lapsen huoltajat, opettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja/erityisopettaja sekä koulun tuleva opettaja, erityisopettaja tai koordinoiva erityisopettaja.


Tarvittaessa neuvotteluun osallistuvat myös lapsen mahdollinen avustaja, lasta hoitava ja/tai kuntouttava taho vanhempien suostumuksella sekä tulevan koulun rehtori.


Siirtoneuvottelussa arvioidaan lapsen sen hetkistä kasvun- ja oppimisen tilannetta ja tavoitteiden toteutumista sekä tukimuotojen riittävyyttä ja niiden tarvetta jatkossa. Lapsen henkilökohtainen esiopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) toimii tärkeänä asiakirjana tiedonsiirrossa. Tulevaan kouluun siirretään kopio HOJKS lomakkeesta tiedottaen asiasta huoltajia. Alkuperäinen HOJKS arkistoidaan siihen päiväkotiin, jossa se on laadittu.


Siirtopalaverissa suunnitellaan myös miten lapsi ja huoltajat tutustuvat tulevaan kouluun sekä mietitään, miten järjestetään tarvittaessa lapsen aamu - ja iltapäivähoito toiminnasta vastaavien tahojen kanssa.


Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin siirtyminen perusopetuksen aikana


Erityisen tuen päätöstä ja pidennettyyn oppivelvollisuuteen siirtymistä varten vaaditaan pedagoginen selvitys sekä koulun ulkopuolisen asiantuntijan lausunto. Oppilaalle laaditaan HOJKS.


5.1.6 Toiminta-alueittain opiskelu

Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain45. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain46. Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä47



43 Perusopetuslaki 27 §
44 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (Tuntijakoasetus) (1435/2001) 9 § 2 mom.
45 Tuntijakoasetus 9 § 3 mom.
46 Perusopetuslaki 18 § 1 mom.
47 Perusopetuslaki 17 § 2 mom. (642/2010)
Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.


Opetuksen järjestäminen perustuu kokonaisvaltaisten tavoitteiden määrittelyyn, oppilasryhmässä tapahtuvan vuorovaikutuksen edistämiseen sekä toimivan ja motivoivan oppimisympäristön kehittämiseen. Opetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet ja tavoitteena oppilaan koko potentiaalin käyttöön saaminen. Koulupäivän eri toimintoja hyödynnetään oppimisessa. Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan kunkin toiminta-alueen tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Tavoitteet asetetaan yksilöllisesti siten, että ne ovat saavutettavissa olevia ja oppilaalle mielekkäitä.


Toiminta-alueet voivat sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, jos oppilaalla on vahvuuksia jossakin yksittäisessä oppiaineessa. Opetuksen toteuttamisessa eri toiminta-alueiden sisältöjä voidaan yhdistää. Toiminta-alueittain järjestettyyn opetukseen liittyy aina myös kuntouttavia ja hoitavia elementtejä.


Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen edellyttää oppilaan opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä.


Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain. Arviointi annetaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä.


Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta, edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä antaa mahdollisuuksia monipuolisesti harjoitella taitoja arjen eri tilanteissa. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita.


Kommunikaatiotaitojen oppimisen lähtökohtana on kontaktin muodostuminen oppilaan kanssa ja sen pohjalle rakentuva kommunikoinnin ymmärtämisen ja tuottamisen harjoittelu. Tavoitteena on, että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin muita ryhmän oppilaita ja aikuisia. Oppilaalle turvataan mahdollisuus käyttää itselleen luonteenomaisia tapoja kommunikoida. Oppilaalla tulee olla käytettävissään vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja. Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitoja harjoitellaan eri tilanteissa koulupäivän aikana.


Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Opetuksen tulee sisältää sosiaalisissa ympäristöissä toimimista sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen harjoittelua tukevia osa-alueita. Oppilaan itsetuntemusta ja oppimismotivaatiota tuetaan luomalla edellytykset onnistumisen kokemuksiin ja vahvistamalla myönteistä sosiaalisen oppimisen ilmapiiriä.


Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Opetuksen tulee tukea oppimiseen, muistamiseen ja ajattelemiseen liittyvien prosessien kehittymistä. Kognitiivisten taitojen tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja päätöksenteon sekä syy-seuraussuhteen oppimista edistäviä osa-alueita. Oppiaineiden sisällöistä voidaan saada aineistoa kognitiivisten taitojen oppimiseen.


Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintaan sekä edistää omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Opetuksen tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa käsitteleviä osa alueita. Päivittäisten taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristen taitojen, kielen ja kommunikaation, sosiaalisten sekä kognitiivisten taitojen kehittymiselle ja harjoittelulle. Ne puolestaan vahvistavat päivittäisten taitojen hallintaa.


Paikallisen opetussuunnitelman laadinta


Paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellään toiminta-alueittain tapahtuvan opetuksen yleiset tavoitteet, toiminta-alueisiin liittyvät tavoitteet ja kuvataan tarkemmat tavoitteet, sisällöt ja menetelmät osa-alueittain.

Mli logo pieni.jpgMikkelin täydennys


Toiminta-alueittain opiskelun tavoitteena on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja kehittymistä tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Opetuksen suunnittelussa toiminta-alueet jaetaan osa-alueisiin. Oppilaan kehittymistä ja harjaantumista eri toiminta-alueilla tarkastellaan kuitenkin kokonaisuutena. Opetuksen ja kasvatuksen suunnittelussa otetaan huomioon oppilaan kehitystaso. Opetuksen suunnittelu perustuu oppilaan taitojen ja kehityksen arviointiin. Työtavat ja menetelmät ovat mahdollisimman käytännönläheisiä ja toiminnallisia. Ryhmäopetuksen monipuolisten menetelmien lisäksi järjestetään strukturoituja opetustuokioita ja yksilöllisiä opetustilanteita.


Paikallista opetussuunnitelmaa tarkennetaan koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa tarvittaessa ja henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. HOJKSissa asetetaan myös tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle.


Toiminta-alueet ja niihin liittyvät osa-alueet:


MOTORISET TAIDOT


Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa kehon tuntemusta, edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä kehittää fyysistä kuntoa. Tavoitteena on edistää oppilaan itsenäistä liikkumista ja oman ympäristönsä toimintaan osallistumista huomioiden oppilaan omat kyvyt ja lähtökohdat.


Kunkin oppilaan motoristen taitojen osaaminen arvioidaan ja häntä ohjataan soveltuvimpaan tapaan suoriutua eri tilanteista.


Osa-alueet sekä niiden tavoitteet, sisällöt ja menetelmät


Motoristen taitojen osa-alueita ovat toiminnan suunnittelu ja ohjaus, kehon tuntemus ja hallinta, kokonaismotoriikka, hienomotoriikka, fyysinen kunto sekä itsenäinen liikkuminen.


Toiminnan suunnittelun ja ohjauksen tavoitteena on luoda liikunnan ilon ja onnistumisen kautta pohja omaehtoiselle liikkumiselle ja harrastustoiminnalle. Ensisijaisesti luodaan kuitenkin varmuutta arjen tilanteista selviytymiselle.


Motoristen taitojen harjaannuttamisessa ja kehittämisessä tavoitteena on, että oppilas oppii eri aistitoimintojen ja motorisen harjaannuttamisen kautta hahmottamaan itsensä muusta ympäristöstä erillisenä. Oppilas hallitsee tasapainonsa, raajojensa liikkeet ja liikkumisessa tarvittavat liikekaavat. Hän oppii koordinoimaan liikkeen näkö-, kuulo- ja kosketushavaintoihin sekä yhdistämään liikkeitä liikkumistavan vaatimalla tavalla. Tavoitteena on myös, että oppilas pystyy orientoitumaan suuntaan, aikaan ja paikkaan motoriikan avulla. Oppilaan hienomotoriset taidot kehittyvät. Oppilas ylläpitää ja kehittää fyysistä kuntoa: kestävyys, lihasvoima, liikkuvuus jne.


Oppilaan oman kehon, sen osien ja painon hahmottamista sekä kehon liikettä ja sen rytmiä kehitetään monipuolisilla kehon hahmotusta tukevilla harjoitteilla arjen eri tilanteissa sekä hyödyntäen erilaisia harjoitusohjelmia. Perusliikuntamuotojen ja sensorisen integraation avulla harjoitetaan liikuntaa kokonaisvaltaisesti siten, että oppilas käyttää koko kehoaan erilaisin liikkumistavoin.


Hienomotoriikassa harjoitteiden avulla harjaannutetaan ja kehitetään oppilaan aistien ja kehon osien yhteistyötä ja koordinaatiota.


Fyysistä kuntoa harjaannutetaan motorisissa perusharjoituksissa ja eri liikuntalajeissa.


KIELI JA KOMMUNIKAATIO


Kielen ja kommunikaation opetuksessa tavoitteena on suuntautumisreaktion muodostuminen, puhutun kielen ja vaihtoehtoisten kommunikointikeinojen ymmärtäminen ja käyttäminen sekä omien elämysten ja kokemusten ilmaiseminen. Opetuksen tavoitteena on löytää oppilaalle sopiva ilmaisukeino ja vahvistaa sitä.


Osa-alueet sekä niiden tavoitteet, sisällöt ja menetelmät


Kommunikaatiotaitojen osa-alueita ovat kielellinen tietoisuus, ilmaisu, käsite- ja sanavarasto, ajattelun kehittäminen sekä puhe ja korvaavat kommunikaatiotavat.


Kielellisen tietoisuuden kehittyessä oppilas alkaa ymmärtää, että kieli on vuorovaikutuksen, ajattelun ja oppimisen väline. Vuorovaikutuksen kautta oppilas kiinnostuu kommunikoinnista sekä puhutusta ja kirjoitetusta kielestä. Kielelliseen tietoisuuteen liittyy seuraavia alueita: oppilaalle kehittyy tietoisuus kielen käytöstä, oppilas omaksuu miten sanat liittyvät toisiinsa, tiedostaa miten sanat taipuvat ja ymmärtää kirjain-äänne vastaavuuden.


Oppimistilanteiden tulee sisältää monipuolista toimintaa, joissa oppilas on tekemisissä eri muodoissa olevan kielen kanssa. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii ilmaisemaan itseään ja ymmärtämään erilaisia ilmaisuja.


Kommunikaatiotaitojen harjoittamisessa oppilaalle mahdollistetaan vuorovaikutus ja siinä kehittyminen puheen tai korvaavien kommunikaatiomenetelmien, kuten viittomat, merkit ja symbolit, avulla. Oppilas oppii ilmaisemaan itseään, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää muita. Kommunikaatiotaitojen opettelemisessa on tärkeää myös ei-kielellinen ilmaisu.


Käsite- ja sanavarastoa harjoitettaessa tavoitteena on, että oppilas omaksuu mahdollisimman laajan ja monipuolisen suomen kielen käsite- ja sanavaraston. Tavoitteena on, että oppilas omaksuu luku- ja kirjoitustaidon omista lähtökohdista käsin. Ajattelun kehittämisessä oppilas tulee tietoiseksi omasta ajattelusta ja toimintastrategioista.


Opetuksessa tutustutaan peruskäsitteisiin ja niiden sisältöihin: yläkäsitteet, lukukäsite ja ajan- ja paikankäsitteet. Ajattelun kehittämisessä opetuksessa huomioidaan peruslogiikkaan liittyvä asiat: sääntöjä noudattamalla oppilas voi ratkaista ongelmatilanteen, ymmärtää asioiden loogisen järjestyksen ja esittävässä ajattelussa oppilas luo asioiden välille kuviteltuja suhteita.


Oppilaan kommunikaatio- ja ajattelutaidot kehittyvät monipuolisissa vuorovaikutus- ja oppimistilanteissa. Kommunikaatiotaitojen opetuksessa huomioidaan oppilaan käyttämä kommunikointimenetelmä ja hyödynnetään äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen menetelmiä sekä valmiita harjoitusohjelmia.


SOSIAALISET TAIDOT


Sosiaalisten taitojen oppimisessa tavoitteena on vuorovaikutustaitojen kehittyminen erilaisissa sosiaalisen vuorovaikutuksen tilanteissa ja ympäristöissä.


Osa-alueet sekä niiden tavoitteet, sisällöt ja menetelmät


Sosiaalisten taitojen opetuksen osa-alueita ovat tunnetaidot, vuorovaikutustaidot ja sosiaalisissa ympäristöissä toimiminen.


Sosiaalisten taitojen harjoittamisessa tavoitteena on, että oppilas oppii tiedostamaan, tunnistamaan, nimeämään ja ymmärtämään omat tunteensa ja myös toisten tunteet. Tunnistamisen lisäksi oppilas oppii säätelemään omia tunteitaan ja käyttäytymistään suhteessa toisiin ihmisiin. Oppilas noudattaa hyviä käytöstapoja.


Erilaisissa sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa oppilas oppii sosiaalisten ympäristöjen sääntöjä, ohjeiden noudattamista ja toimimista yleisesti hyväksyttyjen tapojen mukaan. Oppilasta harjaannutetaan ylläpitämään ihmissuhteita ja toimimaan vastuullisesti niissä. Hän tiedostaa ja ymmärtää syy-seuraus suhteiden merkityksen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Oppilaalla on mahdollisuus solmia ihmissuhteita koulussa oppilaiden ja koulun aikuisten kanssa. Oppilas oppii arvostamaan erilaisia ihmisiä ja kunnioittamaan jokaisen ihmisen fyysistä ja psyykkistä koskemattomuutta. Oppilas oppii luottamusta elämään ja itseensä ja näin kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden.


Oppilas harjoittelee tunne- ja vuorovaikutustaitojaan erilaisissa ihmissuhteissa arkipäivän eri tilanteissa. Sosiaalisten taitojen harjaannuttamisessa leikillä on merkittävä asema.


KOGNITIIVISET TAIDOT


Kognitiivisten taitojen opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii oman toimintansa kautta jäsentämään hankkimiaan tietoja ja taitoja sekä yhdistämään asioita ja tapahtumia mielekkäällä tavalla sekä oppii toimimaan ympäristössä tarkoituksenmukaisella tavalla.


Oppiaineiden sisällöt, jotka tukevat kognitiivista oppimista määritellään kunkin oppilaan HOJKS:ssa.


Osa-alueet sekä niiden tavoitteet, sisällöt ja menetelmät


Kognitiivisten taitojen osa-alueita ovat aistien stimuloiminen ja harjoittaminen, oppimisen, muistamisen ja ajattelun kehittyminen.


Kognitiivisten taitojen harjoittamisessa harjoitetaan oppilaan aisteja, kehitetään ajattelua, tietoisuutta, itsesäätelyä ja oppimistaitoja sekä harjaannutetaan muistitoimintoja. Kognitiivisten taitojen harjaannuttamisen tavoitteena on oppilaan taitojen ja tietojen kehittämisen lisäksi kehittää oppilaan eettistä ja moraalista kasvua niin, että oppilas ymmärtää elämän arvokkuuden ja ainutlaatuisuuden.


Valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun, päätöksenteon ja syy-seuraussuhteiden harjoittelun avulla harjaannutetaan oppimisen, muistamisen ja ajattelun kehittymistä. Ongelmanratkaisua ja päätöksentekoa harjoitetaan arkipäivän konkreettisissa tilanteissa sekä erilaisten luokittelu- ja ongelmanratkaisutehtävien avulla. Taitojen harjoittamisessa hyödynnetään erityisesti äidinkielen ja matematiikan oppiaineiden sisältöjä.


Syy-seuraussuhteiden harjoittelussa käytetään erilaisia suullisia, kuvallisia ja kirjoitettuja ohjeita. Rakennetaan yhteyksiä ajan, paikan, ihmisten ja tilanteiden välillä. Oppimista harjoitetaan arkipäivän konkreettisissa tilanteissa kouluyhteisössä luonnollisesti tarjoutuvien menetelmien avulla: käyttäytyminen eri tilanteissa ja sääntöjen opetteleminen sekä niiden noudattamisen ymmärtäminen ja harjoittelu.


PÄIVITTÄISTEN TOIMINTOJEN TAIDOT


Päivittäisten toimintojen opetuksen tavoitteena on oppilaan aktiivinen osallistuminen, jotta hän kehittyy mahdollisimman omatoimiseksi ja näin pystyy osallistumaan elinympäristönsä toimintoihin. Päivittäisten toimintojen opetus on luonnollinen osa jokaista koulupäivää. Oppilasta ohjataan taidoissa, jotka liittyvät hänen henkilökohtaiseen hygieniaansa, hyvinvointiinsa ja terveytensä hoitamiseen.


Osa-alueet sekä niiden tavoitteet, sisällöt ja menetelmät


Päivittäisten toimintojen osa-alueita ovat terveys ja turvallisuus, arkielämän taidot, yhteisössä toimiminen ja ympäristössä liikkuminen sekä omatoimisuus lähiympäristössä.


Päivittäisten toimintojen tavoitteena on ohjata oppilasta terveellisiin elintapoihin ja omasta turvallisuudesta ja terveydestä huolehtimiseen. Opetuksessa vahvistetaan ja tuetaan oppilaan positiivisen minäkuvan kehittymistä, ohjataan huolehtimaan itsestä ja omatoimisuuteen sekä harjaannutetaan työskentelyvalmiuksia. Opetuksessa tavoitteena on, että oppilas pystyy soveltamaan opittuja asioita arkipäivän tilanteissa. Oppilaan harrastustoimintaa tuetaan koulun mahdollistamin keinoin yhteistyössä huoltajien kanssa.


Opetuksessa käsitellään ihmisen kehittymistä ja kasvua sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Arkipäivän tilanteissa harjoitellaan vastuuta itsestä ja muista ihmisistä sekä tilanteen mukaista toimintaa ja käyttäytymistä. Liikennekasvatuksella tuetaan turvallista liikkumista lähiympäristössä.


Päivittäisten toimintojen taidoissa huomioidaan kestävä kehitys. Oppilaan valmiuksia selviytyä peruskoulun jälkeen vahvistetaan. Opetuksessa hyödynnetään tietotekniikkaa ja erilaisia harjoitusohjelmia.



5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki

5.2.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö

Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa48. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea49. Oppilas elää samanaikaisesti kodin ja koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa.


48 Perusopetuslaki 3 § 3 mom.
49 Tuntijakoasetus 4 § 1 mom.


Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa50. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä51. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia.


On tärkeää, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajan kanssa niin, että hän voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla.


Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Yhteistyö edellyttää koulun henkilöstön aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajan, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolien keskinäinen kunnioitus. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta.


Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, opintoihin liittyvästä arvioinnista, oppilaan tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista ja huoltajan mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Kodin ja koulun yhteistyössä seurataan oppilaan poissaoloja. Luvattomista poissaoloista tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle52. Koulun tulee antaa huoltajille tietoa oppilashuollon toiminnasta53 sekä kouluyhteisön toimintamalleista ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa.


Käsiteltäessä yksittäisen oppilaan tukeen liittyvää asiaa, oppilaan huoltajalle tulee antaa tietoa oppilasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon liittyvistä kysymyksistä. Huoltajan kanssa tulee käydä läpi esimerkiksi huoltajan yksilöidyn kirjallisen suostumuksen merkitys oppilasta koskevan asian käsittelyssä sekä yhteistyön merkitys oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa54.



50 Perusopetuslaki 26 § 2 mom. (477/2003), Lastensuojelulaki (417/2007) 2 § 1 mom.
51 Perusopetuslaki 3 § 2 mom. (477/2003), Tuntijakoasetus 2, 3 ja 4 § ja Lastensuojelulaki 2 § 2 mom.
52 Perusopetuslaki 26 § 2 mom. (477/2003)
53 Perusopetuslaki 31 a § 3 mom. (642 /2010), 3 § 3 mom. ja 26 § 2 mom., Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 4 § 2 mom., 9 ja 13 § ja Lastensuojelulaki 9 ja 12 §
54 Perusopetuslaki 31 a § 3 ja 4 mom., 40 §, 41 § 4 mom. (642/2010) ja 41 § 1, 2 ja 3 mom.


Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään parantamaan ja monipuolistamaan tiedon kulkua ja yhteydenpitoa kodin ja koulun välillä. Yhteistyö järjestetään siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajalle tulee antaa tietoa ja mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa55.


Paikallisen opetussuunnitelman laadinta


Kodin ja koulun välistä yhteistyötä koskeva opetussuunnitelman osuus laaditaan yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa56. Tällöin otetaan huomioon myös muiden kasvatuksen kannalta keskeisten toimijoiden osallistuminen yhteistyöhön ja tiedonkulun sujuvuus.


Kodin kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteet, toimintatavat, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken määritellään paikallisessa opetussuunnitelmassa. Toimintatapoja määriteltäessä otetaan huomioon kodin ja koulun yhteistyö koko kouluyhteisön tasolla, luokan tasolla sekä yksittäistä oppilasta koskien. Opetussuunnitelmassa kuvataan myös huoltajien osallisuuteen sekä huoltajille tiedottamiseen liittyvät periaatteet, oppilaiden osuus yhteistyössä sekä poissaolojen seurantaan ja luvattomista poissaoloista ilmoittamiseen liittyvät menettelytavat. Suunnitelman tulee sisältää myös yhteistyön toteutumisen seurantaan ja arviointiin liittyvät menettelytavat sekä kuvaus menettelytavoista yhteistyöhön liittyvissä ongelma- ja kurinpitotilanteissa.

Mli logo pieni.jpgMikkelin täydennys


Kouluilla järjestetään vanhempien tapaamisia (luokkakohtaisesti, luokkatasoittain tai koko koulu yhdessä) vähintään kaksi kertaa vuodessa. Huoltajille tarjotaan vuosittain myös mahdollisuus opettajan henkilökohtaiseen tapaamiseen


Yhteistyömuodot määritellään ja arvioidaan koulujen lukuvuosisuunnitelmissa.


Yhteistyön luomiseksi kodin ja koulun välille tarvitaan luontevaa ja tasavertaista vuorovaikutusta. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla.


Yhteisötasolla yhteistyömuotoja voivat olla:

  • koko koulun/luokka-asteen yhteiset vanhempaintilaisuudet
  • yksittäisen luokan vanhempaintilaisuus vähintään kerran lukuvuodessa
  • huoltajien osallistuminen koulun juhliin
  • huoltajien osallistuminen koulun teemapäiviin
  • huoltajien osallistuminen leirikouluihin ja luokkaretkiin
  • huoltajien osallistuminen vapaamuotoisen luokkatoimikunnan toimintaan
  • huoltajien osallistuminen koulun neuvottelukunnan toimintaan


Yksilötasolla yhteistyö on jatkuvaa kodin ja koulun välistä vuoropuhelua. Lähtökohtana on oppilaan aktiivinen osallistuminen häntä koskevien asioiden käsittelyyn. Huoltajan ja koulun välinen yhteydenpito tapahtuu useimmiten puhelimen tai muiden sähköisten viestimien välityksellä.


Tarvittaessa järjestetään huoltajan, koulun tai koulun ulkopuolisen tahon aloitteesta henkilökohtaisia tapaamisia. Tapaamisten aiheita voivat olla oppilaan hyvinvointiin liittyvät asiat, oppimisen arviointi, suunnittelu ja tavoitteiden asettaminen sekä yhteisten ongelmien ratkominen. Erityisesti siirtymävaiheissa tutustuminen on tärkeää, jotta saadaan pohja toimivalle yhteistyölle.


Kodin ja koulun sujuva yhteistyö perustuu monipuoliseen tiedottamiseen. Keskeisiä tiedottamisen muotoja ovat esimerkiksi:

  • Mikkelin kaupungin perusopetuksen lukuvuositiedote
  • oman koulun lukuvuositiedote
  • Mikkelin kaupungin ja koulun www –sivut
  • muut vuosittain julkaistavat tiedotteet, esimerkiksi koulun valinnaisaineopas, kaupungin kieliohjelman tiedote, yläkoulujen opas
  • ajankohtaisia asioita koskevat koulun tiedotteet
  • sähköpostit ja muut sähköiset viestit
  • vanhempaintilaisuudet


Poissaolojen osalta Mikkelissä on luotu yhteistyössä sivistystoimen, kouluterveydenhuollon ja lastensuojelun kanssa varhaisen tuen toimintamalli, joka on käytössä Mikkelin kouluilla. Sen avulla halutaan ennaltaehkäistä poissaloihin liittyvää syrjäytymisen uhkaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toimintamallin kuvaus löytyy mm. Oppilashuolenpidon käsikirjasta (s.25). Varhaisen puuttumisen mallin pohjalta koulut sopivat omat menettelytapansa ja tiedottavat niistä huoltajille.


Neuvottelukunta arvioi kodin ja koulun välistä yhteistyötä vuosittain lukuvuosisuunnitelman arvioinnin yhteydessä. Tarvittaessa yhteistyön toimivuutta voidaan arvioida myös laajemmin, esimerkiksi pyytämällä palautetta kaikilta koulun/luokan huoltajilta.


5.2.2 Ohjauksen järjestäminen


Jokaisella oppilaalla on oikeus saada opetuksen lisäksi ohjausta57. Ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea oppilaan onnistumista perusopetuksen eri vaiheissa, vahvistaa opiskelutaitoja ja itseohjautuvuutta sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä opintojaan koskevia valintoja perusopetuksen aikana ja sen jälkeen. Opintojen edetessä työelämään tutustumisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen suunnittelemisen



55 Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 15 § 3 ja 4 mom.
56 Perusopetuslaki 15 § 2 mom. (477/2003)
57 Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010)


merkitys kasvaa. Ohjauksella vahvistetaan myös yhteistyötaitoja sekä kykyä toimia erilaisissa ryhmissä ja ottaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä. Ohjauksen tehtävänä on osaltaan estää oppilaiden syrjäytymistä ja edistää tasa-arvoa. Oppilaanohjauksen tehtävä sekä yleiset tavoitteet ja tavoitteet vuosiluokilla 1–2, 3–6 ja 7–9 täsmennetään luvussa 7.21.


Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, esiopetuksen tuottamat valmiudet huomioonottava ja toisen asteen opintoihin ohjaava jatkumo. Ohjauksesta huolehtivat opettajat ja oppilaanohjaaja sekä muu henkilöstö, jotka toimivat yhteistyössä oppilaan koko perusopetuksen ajan ja eri nivelvaiheissa.


Työelämään tutustumisen keskeisiä toteuttamismuotoja ovat työelämän ja yhteiskunnan eri osa-alueiden edustajien vierailut oppitunneilla, työpaikkakäynnit, erilaiset yhteistyöprojektit, eri alojen tiedotusmateriaalin käyttö opetuksessa sekä työelämään tutustumisjaksot (TET) tai työpaikalla tapahtuva opiskelu. Eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetukseen tulee sisällyttää ainesta, joka liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.


Oppilaalla ja huoltajalla tulee olla mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valinnanmahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle, opinnoille ja tulevaisuudelle. On tärkeää, että huoltajalla on tarvittaessa mahdollisuus keskustella koulun edustajien kanssa oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä.


Ohjaus osana yleistä tukea


Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden opiskelussa edellä esitettyjen tavoitteiden mukaisesti ja siten ehkäistä ennalta opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Opettajan tehtävänä on myös oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle annettavaan arviointipalautteeseen. Monipuolista palautetta käytetään suunnitelmallisesti oppilaiden kannustamiseen ja ohjaamiseen.


Ohjaus tehostetun tuen aikana


Ohjauksen näkökulma otetaan huomioon arvioitaessa oppilaan tarvetta tehostettuun tukeen. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman ohjauksen riittävyys ja kohdentuminen oppilaan tarpeita vastaavasti. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Huomiota kiinnitetään oppilaan opiskelutavoissa ja -taidoissa tai yhteistyötilanteissa mahdollisesti ilmeneviin tuen tarpeisiin sekä taitoja vahvistaviin ja opiskelumotivaatiota lisääviin toimintatapoihin ja opiskelun sisältöihin. Ohjauksella vahvistetaan tukea tarvitsevan oppilaan itseluottamusta ja ymmärrystä opiskelun merkityksestä omalle tulevaisuudelle.


Ohjaus erityisen tuen aikana


Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun ohjauksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet yksilölliseen ja ryhmässä tapahtuvaan ohjaukseen jatkossa. Erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laadittavaan HOJKSiin kirjataan myös ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjauksen avulla jatketaan oppilaan opiskelu- ja yhteistyötaitojen sekä itseluottamuksen, opiskelumotivaation ja työelämätuntemuksen vahvistamista. Päättövaiheen ohjauksessa on tärkeä tuoda esille oppilaalle soveltuvia jatko-opintomahdollisuuksia ja selvittää oppilaan tarvitseman tuen jatkuminen. Ohjauksellista tukea suunniteltaessa tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa sekä hyödynnetään myös oppilashuollon palveluista vastaavan henkilöstön ja oppilasta mahdollisesti avustavan muun henkilöstön asiantuntemusta.


Paikallisen opetussuunnitelman laadinta


Paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellään ohjaustoiminnan tavoitteet, toimintatavat sekä yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken. Lisäksi kuvataan, miten yhteistyö eri koulujen ja oppilaitosten, paikallisen työ- ja elinkeinoelämän sekä muiden, ohjauksen kannalta keskeisten toimijoiden kanssa toteutetaan. Työelämään tutustumisen ja erityisesti TET -jakson tavoitteet, toimintatavat ja arviointi kuvataan. Lisäksi opetussuunnitelmasta tulee käydä ilmi, miten oppilas ja hänen huoltajansa saavat tietoa oppilaanohjaukseen kuuluvista seikoista ja miten koulu tekee yhteistyötä ohjaukseen liittyvissä kysymyksissä oppilaiden huoltajien kanssa.



Mli logo pieni.jpgMikkelin täydennys


Ohjauksen tavoitteena on lisätä oppilaan opiskelun onnistumista, oppilaan hyvinvointia ja tasa-arvoa, sekä ehkäistä syrjäytymistä. Ohjaus muodostaa oppilaan koko opintopolun kestävän jatkumon. Ohjaus tukee oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun eri vaiheissa sekä perusopetuksen aikana että oppilaan siirtyessä toisen asteen opintoihin.

Mikkelin perusopetuksen ohjauksen järjestämistä kuvataan Mikkelin alueen seudullisessa ohjaussuunnitelmassa, joka valmistui projektityön tuloksena v.2011.

Ohjauksen eettisenä lähtökohtana on oppilaan tasavertainen kohtaaminen ja luottamuksellisuus. Ohjaus on luonteeltaan ennaltaehkäisevää, kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä toimintaa. Sen tehtävänä on:

  • tukea oppilaan persoonan kasvua ja kehitystä
  • vahvistaa opiskeluvalmiuksia ja sosiaalisia taitoja
  • tukea oppilaan opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja
  • valmentaa oppilasta kohtaamaan yhteiskunnan asettamat vaatimukset
  • edistää oppilaan osallisuutta
  • opettaa käyttämään yhteiskunnan tarjoamia palveluja


Kaikkien opetus- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvien tulee osallistua ohjaustoimintaan. Alaluokilla luokanopettaja on ensisijaisesti vastuussa ohjauksesta, jota toteutetaan eri oppiaineiden opetuksen sekä koulun muun toiminnan yhteydessä. Yläluokilla oppilaanohjaajalla on päävastuu ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta, käytännön järjestämisestä ja toteutuksesta. Aineenopettaja ohjaa oppilasta oman aineensa opiskeluun liittyvissä erityispiirteissä. Luokanohjaaja huolehtii oppilaan ja koko luokan koulunkäynnin sujumisesta. Erityisopettaja auttaa tarvittaessa yksittäistä oppilasta kehittämään opiskelutaitojaan ja ohjaa häntä opiskelemaan omien edellytyksiensä mukaisesti.


Ohjausta toteutetaan henkilökohtaisena ohjauksena, pienryhmäohjauksena ja luokkamuotoisena ohjauksena. Henkilökohtainen ohjaus tukee oppilaan kasvua ja kehitystä, ja siinä pyritään kannustamaan ja auttamaan oppilasta hänelle tärkeissä kysymyksissä ja erilaisissa pulmatilanteissa. Pienryhmäohjausta voidaan järjestää jonkun teeman puitteissa, esimerkiksi aine/kurssivalinnat, yksittäisen aineen opiskelutekniikka tai luokan työrauha. Luokkamuotoinen ohjaus täsmennetään luvussa 7.21.


Ohjaus toteutetaan yhteistyössä oppilaanohjaajan, opettajien ja oppilashuoltohenkilöstön kesken. Yhteistyötä suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan jatkuvasti, ja erityisesti kiinnitetään huomiota siirtymävaiheissa tehtävään yhteistyöhön. Erityisesti opintopolun siirtymävaiheissa korostuu moniammatillinen yhteistyö, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat. Myös koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää siirtymävaiheissa.


Kun oppilas siirtyy esiopetuksesta perusopetukseen, koulun ulkopuolisia yhteistyötahoja ovat sosiaali- ja terveystoimi, nuoriso- ja vapaa-aikatoimi ja seurakunta. Yhteistyömuotoja ovat mm. tiedonsiirtopalaverit, kouluuntulotarkastukset, koulukypsyystestit, vanhempien tapaamiset ja vanhempainillat.


Kun oppilas siirtyy alakoulusta yläkouluun, keskeiset yhteistyötahot ovat sosiaali- ja terveystoimi, kaupungin nuoriso- ja vapaa-aikatoimi ja seurakunnan nuorisotyö. Nuorisotoimen työntekijät ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa uusien 7. luokkien ryhmäytymispäiviä. Ryhmäytymispäivillä mukana voivat olla myös erilaiset järjestöt. Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen henkilöstön kanssa tehdään yhteistyötä yksittäisten oppilaiden osalta tiedonsiirtopalavereissa 6. luokan keväällä. Yhteistyö jatkuu tarvittaessa myös 7. luokan aikana.


Kun oppilas siirtyy perusopetuksesta toiselle asteelle, tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat paikalliset toisen asteen oppilaitokset. Yhteistyömuotoja ovat mm. konsultaatiot, tutustumistilaisuudet toisen asteen oppilaitoksiin, vanhempainillat, koulutuskokeilut, tiedonsiirtolomakkeet ja niihin liittyvät palaverit sekä tiedotus ajankohtaisista, jatko-opintoihin liittyvistä asioista. Yhteistyössä toisen asteen koulutuksen kanssa järjestetään syksyllä tiedonsiirtopalaveri, jossa käydään läpi jatko-opinnot aloittaneiden opiskelijoiden siirtotiedot.

Yhteistyötä tehdään tarvittaessa myös sosiaali- ja terveystoimen, elinkeino- ja työvoimahallinnon sekä etsivän nuorisotyön kanssa. Yhteistyötavat vaihtelevat yksittäisen oppilaan tarpeiden mukaan.

Työelämään tutustumisen tavoitteena on, että oppilas hankkii tietoa ammattialoista, ammateista ja työelämästä, sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä. Yhteistyötä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan eri oppiaineiden yhteydessä tai useamman oppiaineen yhteisinä projekteina. Yhteistyömuotoja voivat olla yritysvierailut, teema-päivät, kummiluokkatoiminta, eri ammattien edustajien vieraillut kouluilla sekä työelämään tutustumisjaksoihin (TET) liittyvä yhteistyö.


TET – jaksojen tavoitteena on, että oppilas saa perustietoja työelämästä koulutus- ja ammatinvalintaa varten sekä kokemusta tämän hetken työelämästä. Näin työn tekemisen merkitys ja sen arvostus nuoren arvomaailmassa kasvaa. TET -jaksoilla oppilas voi hankkia omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateista aidoissa työympäristöissä.


Työelämään tutustumisjaksojen pituudet ovat 7. luokalla kolme työpäivää, 8. luokalla viisi työpäivää ja 9. luokalla kymmenen työpäivää. TET –paikan oppilas hankkii oman kiinnostuksensa perusteella ja niin, että se tukee hänen tulevaisuuden suunnitelmiaan. Yläluokkien aikana oppilaan tulee tutustua vähintään kahteen koulun ulkopuoliseen työpaikkaan. Koulujen työsuunnitelmissa tarkennetaan vuosittain TET –jaksojen ajankohdat. Työelämään tutustumisjaksojen pituudesta voidaan poiketa oppimissuunnitelmassa tai HOJKS:ssa.


TET –jaksojen käytännön järjestelyistä vastaa oppilaanohjaaja. Ennen TET –jaksoa oppilaita neuvotaan oman TET -suunnitelman laatimisessa ja TET –paikan hankkimisessa. TET –jakson aikana oppilaanohjaaja ja muut opettajat vierailevat oppilaiden työpaikoilla arvioiden oppilaiden selviytymistä työelämässä. Samalla opettajat päivittävät omia tietojaan ja taitojaan tämän hetken työelämän vaatimuksista ja mahdollisuuksista. TET –jakson jälkeen arviointia jatketaan ja syvennetään koululla oppilaanohjaajan kanssa. Työnantaja antaa oppilaalle työtodistuksen TET –jaksosta, ja oppilas arvioi itseään kirjallisen raportin avulla.


Huoltajien kanssa yhteistyö aloitetaan 6. luokan aikana, kun oppilas on siirtymässä yläluokille. Oppilaille jaetaan vuosittain Mikkelin kaupungin perusopetuksen Opas 7. luokan aloittaville, oppilaanohjaajat pitävät oppitunnin yläluokkien asioista, ja huoltajille tiedotetaan yläluokille siirtymiseen liittyvistä asioista vanhempainillassa. Yläluokkien aikana oppilaanohjauksen asioista tiedotetaan mm. koulun lukuvuositiedotteessa, koulun kotisivuilla, vanhempaintilaisuuksissa, erillisissä tiedotteissa sekä käytettävissä olevien sähköisten viestimien avulla. Perusopetuksen päättövaiheessa kiinnitetään huomiota oppilaan turvalliseen siirtymiseen toisen asteen opintoihin. Huoltajille tarjotaan mahdollisuutta keskustella nuoren koulunkäyntiin ja tulevaisuuteen liittyvistä asioista oppilaanohjaajan kanssa.


5.2.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen


Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut 58. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö. Oppilas voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia. Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten erilaisia symbolijärjestelmiä puutteellisten kommunikaatiotaitojensa vuoksi. Kielellisen vuorovaikutuksen mahdollisuus ja tukeminen kaikkina koulupäivinä edistää oppilaan kehitystä, sosiaalista kasvua ja osallisuutta kouluyhteisössä.



58 Perusopetuslaki 31 § 1 mom. (477/2003)


Tavoitteena on, että sekä toiset oppilaat että oppilaan kanssa toimivat aikuiset tuntevat oppilaan tavan kommunikoida. Oppilaan omien kommunikaatiotaitojen kehittäminen mahdollistaa tasavertaisen vuorovaikutuksen muiden kanssa. Kieli on oppimisen keskeinen väline ja kielen kehittyminen vaikuttaa ajattelun ja tunteiden kehitykseen sekä oppilaan identiteetin muotoutumiseen.


Oppilaan kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä kommunikoinnin tuen eri oppimistilanteissa hyödyntäen tarvittaessa eri asiantuntijoita. Lisäksi suunnitellaan muutkin tukitoimet, kuten oppilaan sijoittuminen luokkatilassa, yksilölliset oppi- ja opetusmateriaalit ja oppilaan mahdollisesti tarvitsemat apuvälineet. Tulkitsemisessa avustava henkilö voi tukea oppimistilanteissa yhtä tai useampaa oppilasta samanaikaisesti. Myös opettaja voi tukea oppilaita kommunikoinnissa viittomien tai muiden symbolien avulla.


Avustajan antaman tuen tulee edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajapalvelun tavoitteena on tukea yksittäistä oppilasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään.
Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle oppilaalle tai koko opetusryhmälle. Oppilaskohtainen tuki voi olla osa- tai kokoaikaista. Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa sekä arvioida oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Avustaja tukee oppilasta oppimiseen ja koulunkäyntiin sekä oppimista tukevaan kuntoutukseen liittyvien tehtävien suorittamisessa opettajan tai terapeuttien ohjeiden mukaisesti ja osallistuu tarvittaessa tuen suunnitteluun. Hän ohjaa oppilasta koulun päivittäisissä tilanteissa.


Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan oppilaan opettajien ja oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen oppilaan huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja.


Tulkitseminen ja avustaminen osana yleistä tukea


Oppilas saattaa tarvita tulkitsemis- tai avustajapalveluita ilman, että hänellä on tarvetta muuhun tukeen. Etenkin avustajapalvelun tarve saattaa olla myös lyhytaikainen.


Oikea-aikainen ja riittävä tulkitsemisapu ja mahdollisuus puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikaatiokeinoihin tukee oppilaan oppimista ja ehkäisee oppimisvaikeuksien syntymistä ja vaikeutumista. Avustajan antama tuki parantaa yksittäisen oppilaan tai opetusryhmän oppimisen ja koulunkäynnin edellytyksiä. Sen avulla voidaan joskus ehkäistä kokonaan tehostetun tai erityisen tuen tarve.


Tulkitseminen ja avustaminen tehostetun tuen aikana


Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve. Jos oppilas on saanut tulkitsemis- ja avustajapalveluja yleisen tuen aikana, arvioidaan niiden riittävyys ja vaikutus. Tehostetun tuen alkaessa laadittavaan oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsemat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, niiden tavoitteet, järjestäminen ja seuranta. Tulkitsemis- ja avustamispalveluiden tarve saattaa lisääntyä tai tuen muodot tarvitsevat uudelleen arviointia tehostetun tuen aikana. Tarvittavat muutokset kirjataan oppimissuunnitelmaan.


Tulkitseminen ja avustaminen erityisen tuen aikana


Oppilaan tehostetun tuen aikana saamien tulkitsemis- ja avustajapalveluiden riittävyys ja vaikutus sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve jatkossa arvioidaan pedagogisessa selvityksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluista.59 Oppilaalle laaditaan erityisen tuen päätöksen jälkeen HOJKS, jossa kuvataan oppilaalle järjestettävät tukipalvelut sekä henkilöt, jotka osallistuvat tukipalvelujen järjestämiseen, heidän vastuualueensa ja tukipalvelujen toteutumisen seuranta. Tulkitsemisen ja avustamisen määrä ja laatu määritellään yksilöllisesti yhdessä muiden tukitoimien kanssa. Erityisen tuen aikana oppilas tarvitsee usein yksilöllisesti kohdennettuja tukipalveluja.


Paikallisen opetussuunnitelman laadinta


Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisen tavoitteet, toimintatavat, hallinnolliset käytänteet sekä yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken määritellään opetussuunnitelmassa.



Mli logo pieni.jpgMikkelin täydennys


Tulkitsemispalveluja järjestetään tarvittaessa.

Avustajapalveluiden tarve arvioidaan vuosittain sekä koulu- että kuntakohtaisesti moniammatillisessa työryhmässä. Kokonaisarvioinnissa otetaan huomioon myös oppilaan saama muu tuki.



5.2.4. Perusopetusta tukeva muu toiminta

Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa60. Opetuksen järjestäjä päättää toiminnan järjestämisestä ja laajuudesta. Edellä mainittua toimintaa voidaan tarvittaessa käyttää osana oppilaiden suunnitelmallista tukea.


59 Perusopetuslaki 17 § 2 ja 3 mom. (642/2010)
60 Perusopetuslaki 47 §


Koulun kerhotoiminta


Koulun kerhotoiminta on työsuunnitelmassa61 määriteltyä tavoitteellista toimintaa, joka tukee oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Toiminnalla lisätään oppilaiden osallisuutta, edistetään eettistä kasvua ja tuetaan yhteisöllisyyttä. Monipuolinen koulun kerhotoiminta antaa oppilaille mahdollisuuden onnistumisen ja osaamisen kokemuksiin. Kerhotoiminnan avulla vahvistetaan kasvatukseen liittyvää kodin ja koulun kumppanuutta ja yhteistyötä.


Kerhotoiminta tukee erilaisten harrastusten viriämistä. Sen tavoitteena on luovan toiminnan ja ajattelun taitojen kehittäminen, omaehtoisuuteen kannustaminen sekä terveellisten elämäntapojen ja liikunnan lisääminen. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, oppilasta arvostavaa toimintaa ja tilaisuuksia myönteiseen, kehitystä rikastavaan vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten oppilaiden kanssa.


Oppilas voi saada kerhotoiminnasta vahvistusta oppimismotivaatiolleen ja tukea kaikinpuoliseen hyvinvointiinsa. Kerhotyöskentely antaa mahdollisuuden soveltaa ja syventää oppitunneilla opittua. Kerhotoimintaan osallistuminen voidaan myös suunnitella osaksi tehostettua tai erityistä tukea. Kerhotoiminnan vapaaehtoisuus tulee säilyttää.


Kerhotoiminta antaa opettajalle mahdollisuuden oppilaidensa eri puolten parempaan tuntemiseen, mikä osaltaan edistää opettajan valmiutta ottaa opetuksessaan huomioon oppilaiden vahvuudet ja tarpeet. Koulun kerhotoimintaa voidaan järjestää myös aamu- ja iltapäivätoimintaa täydentävänä toimintana. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään valtakunnallisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden pohjalta laaditun paikallisen suunnitelman mukaisesti.


Paikallisen opetussuunnitelman laadinta


Paikalliseen opetussuunnitelmaan kirjataan perusopetusta tukevan muun toiminnan tavoitteet, toimintatavat, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken sekä toiminnasta tiedottaminen.

Mli logo pieni.jpgMikkelin täydennys


Perusopetusta koskeva muu toiminta suunnitellaan ja arvioidaan vuosittain koulujen lukuvuosisuunnitelmissa.



5.3 Joustavan perusopetuksen toiminta

Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7–9 vuosiluokkien yhteydessä annettavaa joustavan perusopetuksen toimintaa62. Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Joustavan perusopetuksen toiminnalla tarkoitetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan



61 Perusopetusasetus 9 §
62 Perusopetuslaki 5 § (1707/2009)


järjestettävää opetusta ja oppimisen ja kasvun tukea. Opetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä moniammatillista yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen.63


Joustavan perusopetuksen toiminta on tarkoitettu niille 7–9-luokkien oppilaille, joilla on alisuoriutumista ja koulumotivaation puutetta sekä oppilaille, joita näyttäisi uhkaavan syrjäytyminen jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Poikkeuksellisesti toimintaan voidaan ottaa myös erityistä tukea saava oppilas, mikäli oppilas kykenee noudattamaan joustavan perusopetuksen toiminnassa käytettävää opetussuunnitelmaa ja järjestelyä voidaan kokonaisuutena pitää oppilaan edun mukaisena.64


Oppilas valitaan toimintaan oppilaan tai hänen huoltajiensa tekemän hakemuksen perusteella. Opetuksen järjestäjä päättää oppilasvalinnan perusteista ja valintamenettelystä. Otettaessa oppilaita toimintaan heihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita.65


Joustavan perusopetuksen toiminnan, josta käytetään jäljempänä ilmaisua joustava perusopetus, tavoitteena on vahvistaa kokonaisvaltaisesti oppilaan opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa. Perusopetuksen oppimäärän suorittamisen lisäksi tavoitteena on tukea oppilasta toisen asteen koulutukseen siirtymisessä sekä antaa valmiudet selviytyä opiskelussa. Erityistä huomiota kiinnitetään työmuotoihin, joilla vahvistetaan huoltajien ja kaikkien joustavassa perusopetuksessa työskentelevien yhteistä kasvatustyötä.


Toiminta toteutetaan perusopetusta koskevien yleisten säädösten ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti. Koulun toimintakulttuuria, toimintatapoja ja opetusmenetelmiä kehitetään vastaamaan joustavaan perusopetukseen valittujen oppilaiden yksilöllisiä tarpeita. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää oppilaan hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaan yhteistyöhön, oppilashuoltoon ja ohjaukseen. Opetus järjestetään koulussa lähiopetuksena ja osaksi työpaikoilla sekä muissa oppimisympäristöissä ohjattuna opiskeluna. Oppilasta varten asetetut tavoitteet, oppimisympäristöt sekä tukitoimet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne vastaavat perusopetuksen tavoitteita. Joustavassa perusopetuksessa painotetaan toiminnallisia ja työpainotteisia opiskelumenetelmiä.


Toiminnassa korostuvat moniammatillinen sekä eri hallintokuntien ja organisaatioiden välinen yhteistyö, johon voivat osallistua mm. ammatilliset oppilaitokset ja lukiot, vapaan sivistystyön oppilaitokset sekä nuorten työpajat. Toiminnan suunnittelua ja organisointia varten voidaan muodostaa ohjausryhmä.



63 Perusopetusasetus 9 a § (1768/2009)
64 Perusopetusasetus 9 b § 1 mom. (1768/2009)
65 Perusopetusasetus 9 b § 2 mom. (1768/2009)


Oppilasvalinnasta tehdään hallintopäätös. Päätös valmistellaan moniammatillisesti oppilashuoltotyössä. Joustavan perusopetuksen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai tarkistetaan hänelle jo aiemmin laadittua oppimissuunnitelmaa. Suunnitelmassa kuvataan oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä, moniammatillinen yhteistyö, tarvittavat tuki- ja neuvontapalvelut sekä toiminnan seuranta. Joustavan perusopetuksen oppilas voi saada tarvitsemaansa yleistä tai tehostettua tukea. Mikäli oppilaalle on tehty päätös erityisen tuen antamisesta, joustavan perusopetuksen toteuttaminen kuvataan vastaavalla tavalla henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Jos joustavan perusopetuksen toiminta päättyy yksittäisen oppilaan kohdalla ennen perusopetuksen päättymistä, tehdään siitä hallintopäätös.


Joustava perusopetus toteutetaan pienryhmämuotoisesti, mikä edellyttää yleensä oman opetusryhmän muodostamista. Opetusta voidaan antaa myös osittain tai kokonaan muun ryhmän yhteydessä.


Muissa oppimisympäristöissä, kuten työpaikoilla, tapahtuva oppiminen on oleellinen osa joustavaa perusopetusta. Se suunnitellaan vastaamaan opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä. Opiskelun tulee sisältää riittävästi opettajan antamaa vuorovaikutteista opetusta myös muissa oppimisympäristöissä toteutettavien opetusjaksojen aikana. Oppilaalle annetaan näille jaksoille opetussuunnitelmantavoitteiden mukaisia oppimistehtäviä. Suoriutuminen ja oppimistehtävät arvioidaan osana oppilaan arviointia. Koulun tulee sopia kirjallisesti opettajien ja työpaikalla tai muualla koulun ulkopuolella opiskelua ohjaavien henkilöiden työnjaosta ja vastuista. Muissa oppimisympäristöissä toteutettavat opetusjaksot suunnitellaan yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilaalla on oikeus saada tarvitsemaansa ohjausta sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea myös näiden jaksojen aikana. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että kaikissa oppimisympäristöissä on huolehdittu työturvallisuudesta ja varauduttu mahdollisten tapaturmien varalta. Opetuksen järjestäjän tulee perehdyttää joustavan perusopetuksen tehtävissä toimivat henkilöt, koulun ulkopuoliset toimijat mukaan lukien, tietosuojaan ja salassapitoon liittyviin säädöksiin.


Opetuksen järjestäminen moniammatillisesti edellyttää, että opettajan lisäksi toimintaan osallistuu nuorten sosiaalisen kasvun tukemiseen, perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä muuhun tuki- ja neuvontatyöhön perehtynyt, opetuksen järjestäjän nimeämä henkilö tai henkilöitä.


Paikallisen opetussuunnitelman laadinta


Opetussuunnitelmassa kuvataan joustavan perusopetuksen toiminnan keskeiset tavoitteet, järjestäminen ja toimintatavat sekä yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken. Opetussuunnitelman tulee sisältää joustavan perusopetuksen toiminnan oppilasvalinnan perusteet ja valintamenettelyjen kuvaus.


Mli logo pieni.jpgMikkelin täydennys


Toiminnan tavoitteet, järjestäminen ja toimintatavat


Mikkelin kaupungissa joustavaa perusopetusta annetaan peruskoulun yläkouluikäiselle tehostettua tai erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Oppilasalueena on koko kaupunki.


Joustavan perusopetuksen tavoitteena on ehkäistä peruskouluikäisten nuorten syrjäytymistä, kehittämällä vaihtoehtoisia mahdollisuuksia suorittaa peruskoulu loppuun. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä ongelmia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja luoda valmiuksia toisen asteen opintoihin, varmistaa jatko-opiskelupaikan saaminen sekä ehkäistä jatko-opintojen keskeyttämistä. Lisäksi tarkoituksena on vahvistaa nuorten itsetuntoa, perehdyttää nuoria työelämään sekä kehittää elämänhallintataitoja.


Joustavaa perusopetusta annetaan kahdessa enintään kymmenen oppilaan ryhmässä. Oppilas opiskelee yleisen tai yksilöllisen oppimäärän mukaan. Opetuksessa ja kasvatuksessa on keskeistä selkeä struktuuri. Oppilaasta vastaavalla erityisluokanopettajalla on keskeinen merkitys oppimistulosten kannalta. Toiminnassa on merkittävää positiivinen oppilas- ja opettajasuhde. Opetuksen järjestämisessä tehdään tiivistä yhteistyötä ryhmien välillä. Oma erityisluokanopettaja vastaa pääosasta oppilaiden tunneista. Sosiaalisten ja elämänhallinnallisten taitojen oppiminen ovat ensisijaisia esimerkiksi tiedollisiin tavoitteisiin nähden. Opetuksen ja kasvatuksen keskeisenä päämääränä on oppilaan reflektointi- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen.


Ryhmien toiminnassa korostuvat toiminnalliset työtavat ja vaihtelevat oppimisympäristöt. Keskeistä on moniammatillinen yhteistyö, joka järjestetään oppilaan tarpeiden mukaan. Yhteistyötä tehdään työpaikkojen ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Jokaiselle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma tai henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Suunnitelma rakentuu luokkaopetuksesta, minkä lisäksi oppilaalla on mahdollisuus työpaikoilla ja toisen asteen oppilaitoksissa tapahtuvaan oppimiseen. Opetuksen ja toiminnan tukena on moniammatillinen asiantuntijaryhmä, jonka peruskokoonpano tarkistetaan lukuvuosittain.


Yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken


Yhteistyö oppilaiden huoltajien kanssa on säännöllistä. Lisäksi palvelutehtävän toteuttamiseen liittyy yhteistyö eri asiantuntijoiden ja tukipalvelujen järjestäjien kanssa. Oppilaiden ammatinvalinnan ohjauksessa jokaisen yksilöllinen ohjaus on tärkeää. Yhteistyötä tehdään ammatillisten oppilaitosten kanssa mm. opiskelujaksojen ja koulutuskokeilujen muodossa. Lisäksi opetuksen tukena työskentelee terveydenhuollon ja muiden hallintokuntien työntekijöitä.


Eri toimijoiden välinen yhteistyö, vastuu ja työnjako kuvataan tarkemmin oppilaiden henkilökohtaisissa oppimissuunnitelmissa tai HOJKS:ssa.


Oppilasvalinnan perusteet ja valintamenettelyjen kuvaus


Uutta lukuvuotta koskien oppilaan tarve joustavaan perusopetukseen kartoitetaan lähettävässä koulussa opettajien ja psykososiaalisen oppilashuollon ammattilaisten yhteistyönä syyslukukauden aikana. Tämän jälkeen huoltajan tekemä kirjallinen hakemus osoitetaan JOPO-opetusta järjestävän koulun rehtorille. Hakemukset käsitellään moniammatillisessa työryhmässä, johon kuuluvat JOPO-opetusta järjestävän koulun rehtorin ja JOPO-ryhmää opettavien erityisluokanopettajien lisäksi paikkaa hakeneiden oppilaiden lähikoulun edustaja sekä kuraattori ja koulupsykologi. Oppilasvalinnasta vastaava moniammatillinen työryhmä päättää haastattelujen ja oppilasvalintaan liittyvien henkilökohtaisten keskustelujen toteuttamisesta ennen oppilasvalintaa. Oppilaat valitaan ryhmiin hakemusten ja haastattelujen perusteella kevätlukukauden aikana. Päätöksen JOPO-opetusryhmään valittavista oppilaista tekee koulun rehtori moniammatillisen työryhmän esityksen perusteella.

JOPO-ryhmään voidaan valita myös uusia oppilaita lukuvuoden aikana, mikäli se on pedagogisesti ja oppilasmäärien perusteella mahdollista. Lukuvuoden aikana hakemukset osoitetaan koulun rehtorille. Rehtori päättää tällöin oppilaaksi ottamisesta JOPO-ryhmää opettavia erityisluokanopettajia ja lähettävän koulun edustajia kuultuaan.



5.4 Oppilashuolto 

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitteistön sijasta perusopetuksen opiskeluhuollosta nimitystä oppilashuolto, opiskelijasta käsitettä oppilas ja oppilaitoksesta nimitystä koulu. Koulutuksen järjestäjään viitataan käsitteellä opetuksen järjestäjä1 .
Lasten ja nuorten kehitysympäristön ja koulun toimintaympäristön muuttuessa oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Oppilashuolto liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuoltotyössä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus2 .
Oppilaalla on oikeus saada maksutta sellainen oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää3 . Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi oppilailla on lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon4. Monialainen yhteistyö on oppilashuollossa keskeistä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen.
Perusopetuksen oppilashuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään oppilas- ja opiskelijahuolto-laissa. Tässä luvussa määrätään oppilashuollon keskeisistä periaatteista, opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista sekä paikallisen opetussuunnitelman ja koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laatimisesta. Opetuksen toteuttamiseen kuuluvasta oppimisen ja koulunkäynnin tuesta määrätään perusteiden luvussa 75 .


1Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 1 § 3 mom.

2YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989

3Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 9 § 4 mom.

4Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 9 § 4 mom.

5Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 6 §



5.4.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö


Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus6 . Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon oppilaan ikä ja edellytykset. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös muiden toimijoiden kanssa7. Kouluyhteisön tai oppilaiden hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa.
Koulussa oppilashuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun henkilökunnalla8. Oppilashuollon palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut9 . Näiden asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin yksilöön, yhteisöön kuin yhteistyöhön. Palveluja tarjotaan oppilaille ja huoltajille siten, että ne ovat helposti saatavilla10 . Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa11 .
Oppilaille ja heidän huoltajilleen annetaan tieto käytettävissä olevasta oppilashuollosta ja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja12 . Oppilaan ja huoltajan osallisuus oppilashuollossa, suunnitelmallinen yhteistyö ja oppilashuollosta tiedottaminen lisää oppilashuollon tuntemusta ja edesauttaa palveluihin hakeutumista. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä oppilashuollossa.
Oppilashuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Eri koulutusasteiden vuorovaikutus on tärkeää pohdittaessa oppilashuollon toimintaa kokonaisuutena. Yhtenäiset käytännöt tukevat eri kehitysvaiheissa oppilaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Oppilashuollon monialaisen yhteistyön rakenteita, muotoja ja toimintatapoja kehitetään kouluyhteisössä ja eri yhteistyötahojen kanssa. Kehittämistyö edellyttää oppilashuollon suunnitelmallista arviointia13 .
Oppilashuoltoryhmät 14
Opetuksen järjestäjä asettaa oppilashuollon ohjausryhmän ja koulukohtaiset oppilashuoltoryhmät. Yksittäistä oppilasta koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki oppilashuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi kouluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kun käsiteltävä asia edellyttää.
Oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Sille asetetut tehtävät voi hoitaa myös muu tehtävään soveltuva ryhmä. Ohjausryhmä voi olla kahden tai useamman opetuksen järjestäjän yhteinen. Sama ryhmä voi olla myös useamman koulutusmuodon yhteinen, jolloin ryhmästä on perusteltua käyttää nimitystä opiskeluhuollon ohjausryhmä.
Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Sitä johtaa opetuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Opetuksen järjestäjä ja oppilashuollon palveluja tuottavat tahot päättävät yhdessä ryhmän kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen.
Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu15 . Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi ja muiden yhteistyötahojen tai oppilaiden läheisten osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää oppilaan tai huoltajan suostumusta.


6Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 9 § 1 mom.

7 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 § 4 mom. ja 18 § 1 mom.

8Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 § 1 ja 2 mom.

9Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 § 3 mom.

10Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 14/2013 vp.

11Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 15 § ja 17 §

12Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 11 § 1 ja 2 mom.

13Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 25 §

14Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 14 § 1 – 4 mom.

15Hallituksen esitys eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi 67/2013



5.4.2 Yhteisöllinen oppilashuolto


Oppilashuolto on tärkeä osa perusopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä 16. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä oppilaiden, huoltajien sekä muiden lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa.
Oppilaiden ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä oppilashuollossa tärkeää ja hyvinvointia vahvistavaa. Oppilaiden osallisuuden edistäminen on opetuksen järjestäjän tehtävä17 . Oppilashuolto luo kouluyhteisössä edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle, huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Osallisuutta lisäävät toimintatavat edesauttavat myös ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä.
Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön18 . Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Rauhallinen ilmapiiri edistää työrauhaa. Koulun järjestyssäännöt lisäävät koulu-yhteisön turvallisuutta, viihtyisyyttä ja sisäistä järjestystä19 . Opetuksen järjestäjä laatii suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osana koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa. Opettaja tai rehtori ilmoittaa koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta tilanteeseen osallistuneiden huoltajille 20.
Koulurakennuksesta sekä opetustiloista ja -välineistä huolehtiminen ylläpitää ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Kouluyhteisöllä on yhtenäiset toimintatavat eri oppimisympäristöissä tapahtuvaa opetusta ja välitunteja varten. Eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita noudatetaan. Opetuksen järjestäjä varmistaa, että oppilaan oppimisympäristö työelämään tutustumisen aikana on turvallinen. Koulu-ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä kouluyhteisön hyvinvointia edistetään ja seurataan jatkuvasti. Niitä arvioidaan kolmen vuoden välein toteutettavissa tarkastuksissa21 . Turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös koulukuljetuksia, tapaturmien ennaltaehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat.



16Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 § 1 mom.

17Perusopetuslaki 47a§ 1 mom. (1267/2013)
18 Perusopetuslaki 29 § 1 mom. (1267/2013)

19Perusopetuslaki 29 § 4 ja 5 mom. (1267/2013)

20Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 4-kohta ja perusopetuslaki 29 § 3 ja 7 mom. (1267/2013)

21Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 16 § 2 mom. ja valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskelutervey-denhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) 12 §


5.4.3 Yksilökohtainen oppilashuolto


Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa22. Kouluterveydenhuollossa toteutettavat laajat terveystarkastukset sekä muut määräaikaistarkastukset ovat osa yksilökohtaista oppilashuoltoa ja niistä tehtävät yhteenvedot tuottavat tietoa myös yhteisöllisen oppilashuollon toteuttamiseen.
Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeätä on myös varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Oppilaiden yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että koulun arjessa.
Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumukseen23 . Oppilaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti 24. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Työ järjestetään niin, että oppilas voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. Oppilashuoltotyössä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä.
Asian käsittely myös yksittäisen oppilaan tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmän kokoonpano perustuu oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan tai huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä25. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta 26 . Suostumusta ei sen sijaan tarvita tehostettuun ja erityiseen tukeen liittyviin käsittelyihin ja selvitysten laadintaan, jotka tehdään monialaisessa yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa 27.
Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että kertomukseen kirjataan seuraavat asiat 28:
• yksittäisen oppilaan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot,
• kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa,
• kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa,
• asian aihe ja vireille panija,
• oppilaan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset,
• toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet,
• tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma sekä
• toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot.
Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu 29.
Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä oppilasta koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Opetuksen järjestäjä vastaa henkilötietojen käsittelystä ja ylläpitää edellä mainittua rekisteriä. Oppilashuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä oppilasta taikka muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä 30.
Kouluterveydenhuollon henkilöstö ja psykologit kirjaavat yksilökohtaisen oppilashuoltotyön säädetysti potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. Vastaavasti oppilashuollon kuraattorit kirjaavat asiakas-tiedot kuraattorin asiakaskertomukseen 31.
Oppilaan yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilashuollosta vastaavalle viran-omaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi 32 . Lisäksi heillä on oikeus saada ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle, rehtorille ja opetuksen järjestäjälle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot 33 . Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen turvaamiseksi pyritään aina ensisijaisesti hankkimaan oppilaan tai huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen.
Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän opetukseen tai koulutukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on pyydettävä oppilaan tai tarvittaessa hänen huoltajansa suostumus siihen, että uudelle opetuksen järjestäjälle voidaan siirtää oppilashuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia oppilashuollon jatkuvuuden kannalta 34 . Sen sijaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot toimitetaan salassapidon estämättä viipymättä toiselle opetuksen järjestäjälle tai lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen tai koulutuksen järjestäjän pyynnöstä 35.


22Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 § 1 mom.

23 Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 14/2013 vp.

24Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 18 § 1 mom.

25Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 19 § 1 ja 2 mom.

26Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 19 § 3 mom. ja laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) 26 § 3 mom.

27Perusopetuslaki 16 a 2 mom. ja 17 § 3 mom. (1288/2013)

28Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 § 2 mom. ja 20 § 1, 3 ja 4 mom.

29Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 20 § 5 mom.

30Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 21 § 1 mom. ja 22 § 1 mom.

31Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 20 § 2 mom., laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) 12 § ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)

32Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 23 § 2 mom.

33Perusopetuslaki 40 § 2 mom. (1288/2013)

34Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 23 § 3 mom.

35Perusopetuslaki 40 § 4 mom.(1288/2013)



5.4.4 Oppilashuoltosuunnitelmat


Opetussuunnitelma tulee oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa 36 . Oppilaille järjestetään mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun. Koulun oppilaskuntaa kuullaan ennen näiden suunnitelmien ja määräysten vahvistamista 37. Valmistelutyössä tehdään yhteistyötä huoltajien ja tarvittaessa myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
Paikallisella tasolla oppilashuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitelmasta, jotka yhdessä ohjaavat oppilashuollon suunnittelua ja toteutusta. Suunnitelmat valmistellaan monialaisessa yhteistyössä. Suunnitelmat ovat:
• lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon kirjataan oppilashuoltoa koskeva osuus 38,
• paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta 39sekä
• koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma 40 .
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta koskevat linjaukset otetaan huomioon valmisteltaessa paikallisen opetussuunnitelman oppilashuoltoa koskevaa osuutta sekä koulukohtaisia oppilashuoltosuunnitelmia.


36Perusopetuslaki 15 § 2 mom. (477/2003)

37Perusopetuslaki 47a § 1 ja 3 mom. (1267/2013)

38Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 12 § ja lastensuojelulaki (417/2007) 12 § 1 mom.

39Perusopetuslaki 14 § 2 mom. (477/2003)

40Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 §


5.4.5 Paikallisesti päätettävät asiat ja koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laadinta


Opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta
Opetussuunnitelmassa kuvataan perusopetuksen oppilashuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat. Siinä määritellään opetussuunnitelman yhteys lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sekä koulukohtaisten oppilashuoltosuunnitelmien laadintaa ohjaavat linjaukset. Oppilashuoltosuunnitelmien laadintaa ohjaaviin linjauksiin on tarkoituksenmukaista sisällyttää suunnitelmien perusrakenne ja osa suunnitelmiin sisältyvistä asioista, jolloin turvataan suunnitelmien riittävä yhdenmukaisuus kaikissa kouluissa. Yhteisiä osuuksia täsmennetään ja täydennetään koulukohtaisesti.
Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma 41
Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä koulun henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Oppilashuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman koulun yhteinen. Suunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa 42 .
Oppilashuoltosuunnitelmaa laadittaessa sovitaan menettelytavoista, joilla koulun henkilöstö, lapset ja huoltajat sekä tarvittavilta osin yhteistyötahot perehdytetään suunnitelmaan. Samalla sovitaan suunnitelmasta tiedottamisesta edellä mainituille.
Koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään seuraavat asiat:
1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut 43
Oppilashuoltosuunnitelmassa esitetään arvio koulun oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevien oppilashuoltopalvelujen määrä ilmoitetaan sen mukaisena, mitä ne ovat suunnitelmaa valmisteltaessa. Arviota voidaan tarpeiden muuttuessa tarkistaa.
Arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta tukee koulun käytettävissä olevien resurssien kohdentamista yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön sekä oppilashuollon yhteistyöhön. Arviossa otetaan huomioon oppilashuollon seurannassa, kehittämisessä ja toteuttamisessa vaadittava opetushenkilöstön ja oppilashuollon palveluiden asiantuntijoiden työpanos. Arviossa hyödynnetään monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan kouluyhteisön ja -ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet sekä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä koulussa. Arvion valmistelussa otetaan huomioon myös oppilailta ja huoltajilta sekä opetus- ja oppilashuoltohenkilöstöltä saatava tieto.
Oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään arvio koulun käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista, joita ovat kouluterveydenhuolto- sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan
• oppilashuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö sekä
• oppilashuollon palveluiden kohdentaminen yksittäisiin oppilaisiin, kouluyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä oppilashuollon kehittämiseen ja seurantaan.
2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat 44
Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteisöllisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee
• yhteisöllisen oppilashuollon järjestäminen ja sen toimintatavat kouluyhteisön ja -ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan
• koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt,
• yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä,
• yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatko-opintojen suunnittelussa,
• yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa,
• yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä,
• järjestyssäännöt,
• poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen,
• tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus,
• tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen,
• koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet,
• suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä
• toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa.
Seuraavassa määritellään kahden viimeksi mainitun suunnitelman tarkempi sisältö:
a. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä 45 
Oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. Siinä otetaan huomioon sekä oppilaiden keskinäiset että oppilaiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet koulussa. Suunnitelmassa kuvataan:
• kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen,
• edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla,
• yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta,
• yhteistyö huoltajien kanssa,
• yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa,
• suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja yhteis-työtahoille sekä
• suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi.
b. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa
Oppilashuoltosuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisi-suunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset kuten pelastussuunnitelma 46 . Suunnitelmassa kuvataan:
• kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa,
• johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa,
• sisäisen ja ulkoisen sekä koulun ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet,
• psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen,
• suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja yhteis-työtahoille,
• toimintavalmiuksien harjoittelu sekä
• suunnitelman arviointi ja päivittäminen.
3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen 47
Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yksilökohtaisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee
• yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen lapsen ja nuoren kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen toteuttamiseksi.
Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan
• yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa,
• oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa,
• yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä,
• oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä,
• asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä,
• oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys sekä
• yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuten nuorisotoimi, lastensuojelu, erikoissairaanhoito ja poliisi.
4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa 48 
Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan oppilashuollon toimintatavat oppilaiden ja huoltajien osallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiksi. Suunnitelmassa kuvataan
• oppilaan ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa sekä
• yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille.
5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen 49
Opetuksen järjestäjä seuraa koulun oppilashuoltosuunnitelman toteutumista 50 .
Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet suunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi 51 . Näitä ovat seurannasta vastuussa oleva taho koulussa, seurattavat asiat ja käytettävät menetelmät tietojen kokoamiseksi sekä seurannan aikataulu. Lisäksi kuvataan seurantatietojen käsittely ja hyödyntäminen koulun oppilashuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille.
Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen on osa opetuksen järjestäjän omavalvontaa koskevaa tehtävää. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen oppilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta 52 .


41Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 §

42Lastensuojelulaki 12 § 1 mom. 

43Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 1-kohta

44Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 2-kohta

45Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2. mom. 4-kohta ja perusopetuslaki 29 § 3 mom. (1267/2013)

46Pelastuslaki (379/2011) 15 § ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) 1 ja 2 §

47Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 2-kohta

48Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 3-kohta

49Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 5-kohta

50Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 4 mom.

51Hallituksen esitys eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi 67/2013

52Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 26 § 1 mom.


Mli logo pieni.jpgMikkelin täydennys

Mikkelin kaupungin perusopetuksen oppilashuollon ohjausryhmänä toimii Mikkelin kaupungin oppilashuolenpidon ohjausryhmä, jossa edustettuna ovat esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus, toisen asteen ammatillinen koulutus, koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut, terveysneuvonta, lastensuojelu, lasten kehityksen tukiyksikkö, nuorisotyö, Olkkari/nuorten ohjaus- ja tukipalvelut sekä tarpeen mukaan muita asiantuntijoita. Oppilashuolenpidon ohjausryhmä ohjaa perusopetuksen oppilashuollon toimintaa lainsäädännön ja opetussuunnitelman perusteiden mukaan.
Mikkelin kaupungin jokaisessa perusopetuksen koulussa toimii monialainen koulukohtainen oppilashuoltoryhmä, joka vastaa koulun oppilashuollosta lainsäädännön, opetussuunnitelman perusteiden ja Mikkelin kaupungin tekemien linjausten mukaan. Työ painottuu yhteisölliseen oppilashuoltoon. Monialaisen koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano, tehtävät, toimintatavat ja kokoontumistiheys kuvataan koulukohtaisessa oppilashuoltosuunnitelmassa. Ryhmää johtaa rehtori, joka voi tarvittaessa delegoida tehtävän.
Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma sisältyy koulun lukuvuosisuunnitelmaan. Lisäksi kouluilla voi olla lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta, kaupungin strategioista tai muulta taholta asetettuja tavoitteita, joiden kirjaamisesta ja seurannasta sovitaan lukuvuosittain.
Ennalta ehkäisevän oppilashuollon ensisijaisuus tarkoittaa arjen huolenpitoa, kohtaamista ja välittämistä sekä varhaista tukea, joita oppilaat saavat hyvinvointinsa tueksi osana koulun opetus- ja kasvatustyötä niin yhteisöllisesti kuin tarvittaessa yksilökohtaisesti.
Oppilashuoltolain mukaiset kouluterveydenhuoltopalvelut järjestää Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi terveydenhoitolain (1326 /2010) ja neuvontatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuoltoa koskevan asetuksen (338/2011) mukaisesti. Kouluterveydenhuolto on tarkoitettu peruskoululaisille ja heidän perheilleen. Kouluterveyteen kuuluu oppilaan kasvun ja kehityksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä oppilaan erityisen tuen tai tutkimuksen tarpeen varhainen tunnistaminen ja tukeminen yhteistyössä muiden oppilashuollon toimijoiden kanssa. Koko ikäluokan kattavat terveystarkastukset muodostavat toiminnan rungon ja mahdollistavat jokaisen oppilaan ja hänen perheensä tapaamisen. Kouluterveydenhuoltoa toteuttavat kouluterveydenhoitajat ja – lääkärit. Palveluja järjestettäessä on toimittava yhteistyössä alaikäisen opiskelijan vanhempien ja huoltajien sekä muun oppilashuollon ja opetushenkilöstön sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa.
Oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut edistävät välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä. Palvelut tukevat oppilaiden koulunkäyntiä ja kokonaiskehitystä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toiminta on luottamuksellista ja tapahtuu yhteistyössä huoltajien, opettajien ja tarvittaessa oppilaan asioissa mukana olevien muiden tahojen kanssa. Jokaiselle koululle on nimetty kuraattori ja psykologi. Jokaisen koulun käytössä on myös vastaavan kuraattorin palvelut.

Oppilaan ja hänen hyvinvointinsa tueksi kootaan tarvittaessa yksilökohtaisen oppilashuollon monialainen asiantuntijaryhmä yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Opettaja, terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori tai muu oppilashuollon toimija, joka on havainnut huolen, saa huolen tietoonsa tai jolta oppilas tai huoltaja on pyytänyt apua, tekee aloitteen kyseisen ryhmän kokoamiseksi.

Yksilökohtaista oppilashuoltoa toteutetaan lain ja opetuksen järjestäjän antamien ohjeiden mukaan.

Henkilökohtaiset työkalut
Näkymät
Valikko: