3 Toimintakulttuurin kuvaus (Rantakylän yhtenäiskoulu)

Opsessori Mikkeli

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

3.1 Johtamiskulttuuri

Koululla toimii rehtori ja apulaisrehtori, jotka muodostavat kiinteän työparin. Lähtökohtana on, että kummankin tehtäväkuvaan kuuluu vastuualueita sekä yläluokkien että alaluokki-en puolelta. Koulussa toimii edelleen johtoryhmä, joka koostuu kehittämisryhmien vetäjistä, rehtorista ja apulaisrehtorista. Johtoryhmä pyritään kokoamaan siten, että siinä on tasa-puolinen edustus sekä luokan- että aineenopettajista.

Koulussamme toimii johtotiimin lisäksi useita työryhmiä, joiden lukumäärää, koostumuksia ja tehtävänkuvia tarkastellaan lukuvuosittain.

Henkilökunnan ja johdon vuorovaikutusta edistävät myös rehtorin järjestämät kehityskes-kustelut.

Koulussamme kunnioitetaan työyhteisön jäsenten ainutlaatuisuutta, loukkaamattomuutta ja tasa-arvoa.



3.2 Tiedonkulku

Tiedotusjärjestelmäämme kehitetään jatkuvasti pyrkimyksenä tehdä siitä mahdollisimman kattava, joustava ja monipuolinen. Sen tehtävänä on tavoittaa koulussa työskentelevät ja opiskelevat ihmiset, ulkopuoliset tahot, lähiyhteisö, oppilaiden huoltajat ja muut sidosryh-mät. Vastuu tiedottamisesta kuuluu rehtorille. Rehtorin tukena tiedottamisessa toimivat apulaisrehtori ja johtoryhmän jäsenet.

Johtoryhmän kokouksien asialista koostuu koulun ajankohtaisista asioista ja yksittäisten opettajien tai ryhmien toivomista käsittelyä vaatimista asioista. Johtoryhmän muistiot toimi-tetaan kaikkien opettajien luettaviksi. Näin tiedotusjärjestelmämme toimii molempiin suun-tiin ja vastaa ajankohtaisiin tarpeisiin.

Ajankohtaiset asiat kootaan viikkotiedotteeseen, joka on nähtävillä opettajanhuoneessa. Se toimitetaan myös koulun muun henkilökunnan tiedoksi.

Työpaikkakokouksia pidetään useammin kuin kerran kuukaudessa ja tiedotusvälitunti jär-jestetään viikoittain. Sähköiset viestimet tukevat perinteistä tiedonkulkua (mm. sähköpostit, sisäpuhelin, OPIT-järjestelmä).

Koulussa on käytössä reaaliaikainen kolmen pisteen INFO-TV-järjestelmä, jonka avulla väli-tetään tietoa koulun oppilaille, henkilökunnalle ja vierailijoille.

Opettajakansioon on koottu uusille opettajille tarkoitettuja talon omia käytänteitä, ohjeita ja sopimuksia. Opettajakansion ajantasaisuus tarkistetaan lukuvuosittain.


3.3 Sitoutuminen työyhteisössä

Koululla on yhteiset tavoitteet, visio ja toiminta-ajatus, jotka koko työyhteisö on sisäistänyt ja toteuttaa niitä yhteisesti sovittuja sopimuksia noudattaen.

Opetustyö, joka koetaan yhteiskunnallisesti erittäin tärkeäksi tehtäväksi, on kollegiaalista yhteistoimintaa. Yhteistoiminnassa korostuvat koko työyhteisön eettinen esimerkki ja vastuu. Yhteistyö perustuu keskinaiseen kunnioittamiseen, tasavertaisuuteen, työtovereiden tukeen ja yksilöllisyyden kunnioittamiseen.

Yhteisöllisyys edellyttää sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Jokainen työyhteisön jäsen vastaa omalla toiminnallaan koulun ilmapiiristä.

Kaikilla koulussa työskentelevillä on oikeus ja velvollisuus osallistua koulun toiminnan kehit-tämiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun sekä yhteisöä koskevaan päätöksentekoon.

Tukioppilastoiminta on koulussamme toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen. Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Tukioppilaat saavat MLL:n koulutuksen, ja toiminnasta vastaa koulussa työskentelevä opettaja. Tukioppilaat ovat 8-9 -luokkalaisia oppilaita, jotka koulutetaan toimimaan nuorempien oppilaiden kanssa ja heidän tukenaan. 9 -luokan tukioppilaille nimetään ”oma 7 -luokka”, jonka tukioppilaina he toimivat. Tukioppilastoimintamme tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä.

Oppilaat osallistuvat koulun kehittämiseen ja vaikuttavat päätöksentekoon mm. oppilas-kuntatoiminnan suunnitelman mukaisesti (liite 3.)

Tulevaisuuden suunnittelun perustana on muutosten ennakointi riittävän ajoissa, yhteiset kehityskeskustelut ja kaikkien koulussa työskentelevien aloitteellinen toiminta.

Koulutyön kehittämistä varten muodostetaan tarpeen mukaan työryhmiä.


3.4 Pedagoginen kehittäminen

Yhtenäinen perusopetus toteutuu koulussamme. Tavoitteena on poistaa kokonaan ala- ja yläluokkien välinen perinteinen siirtymävaihe. Luokanopettajajärjestelmän etuja, kuten eheyttämisen paremmat mahdollisuudet ja kokonaisvastuu oppilaasta, pyritään ulotta-maan yläluokille. Aineopettajajärjestelmä antaa mahdollisuuden opettajien asiantunte-muksen kautta tietojen ja taitojen syventämiseen sekä aineluokkien käytön jo alaluokilta alkaen.

Etsimme jatkuvasti opetusteknisiä ratkaisuja kokemuksen, asiantuntijoiden ja koulutuksen avulla. Tavoitteena on tietotekniikan käyttö oppiaineiden tukena ja opiskelun välineenä.

Opettajien ammattitaitoa hyödynnetään mahdollisimman mielekkäästi koko koulussa. Opettajan siirtyminen opettamaan koulun sisäisten siirtymävaiheiden yli ratkaistaan tilan-nekohtaisesti. Siirtymisessä painotetaan ensisijaisesti oppilaan etua ottaen huomioon opet-tajien toiveet ja valmiudet.

Opiskelu pyritään mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan konstruktivistisen pedagogiikan hengessä. Uutta tietoa omaksutaan aiempaa tietoa hyödyntämällä. Lähtökohtana on oppilaan oma tekeminen tavoitteiden suuntaisesti ja oppilaan valmiuksien huomioiminen. Oppiminen on oppijan oman toiminnan tulosta; ”Learning by doing”. Opettajan tehtävä on auttaa oppilasta hyödyntämään omat mahdollisuutensa ja kykynsä sekä löytämään oma yksilöllinen ja tuloksia tuottava oppimistyylinsä. Opettajan hyvä oppilaantuntemus on olennaisen tärkeää.

Sosiaalisella vuorovaikutuksella on oppimisessa keskeinen merkitys. Oppimisympäristöjä suunnitellaan siten, että oppilaalla on mahdollisuus toimia erilaisissa ryhmissä ja erilaisten ihmisten kanssa sekä tuntea vastuunsa osana ympäröivää yhteiskuntaa.

Arviointi on monipuolista ja jatkuvaa. Itsearvioinnin merkitystä korostetaan osana oppimis-prosessia.

Yksi keskeisistä periaatteista opiskelun ohjaamisessa on kriittinen suhtautuminen tietoon, vertaileva, analysoiva ja tietolähteitä tarkistava ote opiskelussa.

Yhteistyötä eri oppiaineiden ja opettajien välillä lisätään, jotta monipuolisempien opetus-menetelmien käyttö mahdollistuisi. Tiedonsiirtoa opettajalta toiselle kehitetään.

Opetusryhmien muodostamisessa (ryhmäkoko, oppilaiden sijoittelu) käytetään hyväksi opettajien oppilaantuntemusta. Koulun ulkopuolisten sidosryhmien kokemus ja tieto huo-mioidaan etenkin erityistukea tarvitsevien oppilaiden sijoittamisessa.

Taito- ja taideaineiden valinnaisuutta alaluokilla ylläpidetään ja kehitetään edelleen. Jär-jestelmä antaa mahdollisuuden hyödyntää eri opettajien erikoisosaamista sekä lisää yh-teistyötä eri luokkatasoilla ja rinnakkaisluokilla.

Lukuvuoden kehittämishankkeet on kuvattu luvussa 13.


3.5 Aihekokonaisuuksien toteuttaminen

Alaluokilla eheyttämisen periaatteita on luokanopettajajärjestelmän mahdollistamana sovellettu jo vuosikausia. Ainejakoisten yläluokkien osalta eheyttämisen päämäärä, eri tie-donalojen ja oppiaineiden näkökulmista rakennettujen kokonaisuuksien tarkastelu, vaatii toteutuakseen tiivistä opettajien yhteistyötä.

Koulumme toimintakulttuurissa eheyttämisen hyväksi tehdään jatkuvaa yhteistyötä eri luokkatasojen välillä sekä eri opettajien ja oppiaineryhmien välillä. Koulun lukuvuosisuunni-telmassa esitetyt teemapäivät, projektit, vierailut, opintokäynnit, opintoretket, leirikoulut ja muut kokonaisuudet ovat puhtaasti opiskelua eheyttävää toimintaa.

Koulumme oppimisympäristöjä suunniteltaessa otetaan huomioon aihekokonaisuuksien toteuttamiseen tarvittava resursointi.

Jokainen opettaja huolehtii osaltaan opetussuunnitelman toteuttamisesta. Aihekokonaisuudet ovat osa opetussuunnitelmaa. Tätä kautta saavutetaan eheyttämisen tavoitteita, vaikka opetus olisikin oppiainejakoista.

Aihekokonaisuuksien toteuttamista suunnitellaan ja arvioidaan vuosittain tavoitteena toimintamallien vakiinnuttaminen. Oppilaskuntatoimintasuunnitelma (liite 3.) sekä Mediapolku (liite 4.) ovat uusimpia aihekokonaisuuksiin kuuluvia toteuttamisen malleja koulussamme (”Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys” sekä ”Viestintä ja mediataito”).

Ihminen ja teknologia –aihekokonaisuuden tueksi suunnitellaan ja sovelletaan opetuksen ja opiskelun malleja, joissa hyödynnetään nykyteknologiaa (ks. 13.1 Teknologiakasvatus).Tähän aihepiiriin keskittymällä uskomme nostavamme osaamisen tasoa, parantavamme kouluviihtyvyyttä ja opiskelumotivaatiota sekä tarjoavamme opiskelijoille parempia tulevaisuuden valmiuksia.


3.6 Koulun järjestysmääräykset

Järjestysmääräysten tarkoituksena on taata työn rauhallinen sujuminen ja edistää kouluyhteisön jäsenten viihtyvyyttä ja turvallisuutta.

Järjestysmääräykset koskevat kaikkia koulun oppilaita, ellei toisin sovita. Niitä noudatetaan kouluaikana, koulun alueella, koulumatkoilla ja koulunkäyntiin välittömästi liittyvissä tilaisuuksissa riippumatta siitä, järjestetäänkö tilaisuudet koulun alueella tai sen ulkopuolella (retket, leirikoulut, yms.).


1. Kannan vastuuni koulutyöstäni

  • teen kotitehtäväni
  • huolehdin opiskeluvälineistäni
  • saavun ajoissa oppitunnille


2. Kannan vastuuni työskentelystäni oppitunnilla

  • käyttäydyn asiallisesti
  • pyydän puheenvuoron
  • annan työrauhan muille
  • oppitunnille mennessä jätän takin naulakkoon ja otan pipon, lippiksen tms. pois päästä
  • suljen matkapuhelimeni oppitunnin ajaksi


Oppilas voidaan poistaa luokasta työrauhan rikkomisen vuoksi. Luokasta poistamisen jälkeenkin oppilas on opettajan valvonnassa ja toimii opettajan ohjeiden mukaisesti.


3. Vietän välitunnit koulun alueella

  • alaluokkien oppilaat viettävät välitunnit ulkona välituntialueilla
  • yläluokkien oppilaat viettävät välitunnit koulun alueella (piha-alue ja koulurakennukset) ja klo 10:n ja 13:n välitunnit ulkona välituntialueilla
  • suon WC:ssä kävijöille yksityisyyden
  • pelaan pallopelejä vain niille varatulla alueella


4. Huolehdin koulutilojen siisteydestä

  • laitan vaatteet naulakkoon
  • laitan roskat roskikseen
  • laitan käyttämäni työvälineet paikoilleen
  • käsittelen työvälineitä ja koulun tiloja asianmukaisesti ja huolellisesti
  • en tuo energiajuomia kouluun


Oppilas on velvollinen korvaamaan tahallisesti tai varomattomuuttaan koulun omaisuudelle tai koulutarvikkeille aiheuttamansa vahingon.


5. Noudatan hyviä tapoja ruokailussa

  • kaikki koulun oppilaat käyvät syömässä ja menevät ruokailuun opettajan johdolla
  • palautan ruokailuvälineet asianmukaisesti


6. En kiusaa muita oppilaita

  • kerron opettajalle, jos minua tai muita kiusataan koulussa
  • kunnioitan kaikkien oppilaiden oikeutta käydä koulua rauhassa


7. Noudatan päihteitä ja aseita koskevia lakeja

  • tupakan, päihteiden, huumeiden, räjähteiden ja teräaseiden hallussapito ja käyttö on kielletty


8. Otan muut ihmiset huomioon

  • käyttäydyn ystävällisesti, kohteliaasti ja rehellisesti
  • tervehdin
  • kiitän
  • kuuntelen


Noudatan kaikkien koulussa työskentelevien aikuisten antamia ohjeita ja määräaikoja.


3.7 Kasvatuskeskustelu eli KAKE

Kasvatuskeskustelun laajuudesta päätetään joka lukuvuosi erikseen. Sen toteuttaminen kuvataan koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Asiasta tiedotetaan huoltajille ja oppilaille.

Kasvatuskeskustelusysteemin periaatteena on, että sääntöjä rikkoneesta oppilaasta tehdään ilmoitus ns. KAKE-opettajalle, joka käy niin pian kuin mahdollista keskustelun rikkomuksen tehneen oppilaan kanssa. Keskustelussa todetaan rikkomus, mietitään, miten olisi pitänyt toimia ja sovitaan jatkotoimista. Samassa tilaisuudessa oppilas soittaa huoltajalleen ja kertoo rikkomuksen.

Toiminnan tarkoituksensa on se, että oppilas joutuu ottamaan vastuun teostaan heti tapahtuman jälkeen, pohtimaan tekoaan ja kertomaan siitä itse huoltajalleen. Kasvatuskeskustelun tavoitteena on myös jälki-istuntojen väheneminen.

3.8 Kiusaamisen vastainen toiminta eli KIVA

Lukuvuonna -08-09 aloitettiin koulussamme kiusaamisen vastainen ohjelma, jonka tavoit-teena oli vähentää kiusaamista, ehkäistä ennalta uusia kiusaamistapauksia ja minimoida kiusaamisen kielteiset vaikutukset. Käytäntö on vakiintunut. Toteuttamistapa vaihtelee lu-kuvuosittain.

3.9 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Koulussamme noudatetaan Mikkelin alueen Seudullista ohjaussuunnitelmaa. Ohjauksen tarkempi työnjako on kuvattu liitteessä 5.

Henkilökohtaiset työkalut
Näkymät
Valikko: