3 Toimintakulttuurin kuvaus (Peitsarin koulu)

Opsessori Mikkeli

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Koulun toimintakulttuurin kuvaus

1. Oppimisympäristö

Peitsarin koulu on yksi itäisen alueen kouluista. Koulu on noin kahden kilometrin päässä keskustasta, kävelymatkan päässä kirjastosta ja Suojalammen ulkoilumaastosta. Peitsarin päiväkoti on välittömässä läheisyydessä. Koulussamme toimivat yleisopetuksen luokat 1-6 ja koko kaupungin autistilasten luokka 0-6.

Koulussamme on kuusi yleisopetuksen luokkahuonetta, musiikki/tekstiilityöluokka, teknisen käsityön luokka, erityisopetus/englanninluokka, tietokoneluokka, liikuntasali, ruokala, terveydenhoitajan huone ja autistioppilaiden tilat. Autistiluokan tilat on kunnostettu entisestä talonmiehen asunnosta ja hammaslääkärin vastaanottotilasta. Koulun sisäpihalla on lasten välituntipiha, jossa on jonkin verran lasten leikkitelineitä ja hiekka/luistelukenttä.

Koulu on rakennettu vuonna 1984. Koulun tilat ovat viihtyisät, siistit ja tarkoituksenmukaiset. Opetusvälineet ja –materiaalit ovat asianmukaiset. Koska pienryhmä- ja ryhmätyöopetustiloja on kuitenkin vähän, olemme muuttaneet koulun aulan työtilaksi (Bookstudio), jota voi käyttää käsikirjastona, pienryhmätyöskentelyssä, luku- ja oleskelutilana.

2. Johtajuus ja päätöksenteko Peitsarin koulussa

Johtajuus tarkoittaa taloudellista, operatiivista, pedagogista ja henkilöstöjohtamista. Ammattitaitoisesti ja innostavasti hoidettu koulun johtaminen mahdollistaa monipuolisen kehittämis- ja yhteistoiminnan kunnan, koulun, luokan ja oppijan tasolla.

Johtaminen näkyy käytännössä esim. seuraavasti:

  • Koulun johtaja valvoo oppilaan edun toteutumista yhdessä henkilökunnan kanssa sekä vastaa käytännön koulutyön sujumisesta
  • Johtajuutta ja päätöksenteon valmistelua jaetaan mahdollisuuksien mukaan tiimeille ja tiimien vetäjille annetaan johtamisvastuuta.
  • Koulun johtaja kantaa vastuunsa työyhteisön toimintakulttuurin kehittymisestä ja työyhteisön hyvinvoinnista.
  • Paitsi käytännön koulutyön sujuminen myös tulevaisuuden ennakointi ja innovatiivisen ilmapiirin luominen kuuluvat johtamiseen.
  • Johtaja vastaa koulun ulkopuolisten yhteistyösuhteiden toimivuudesta.
  • Johtaja kehittää itseään ammatillisesti ja ymmärtää itsensä johtamisen tärkeyden.
  • Johtaja antaa palautetta alaistensa työskentelystä ja saa itse palautetta omalta esimieheltään ja henkilökunnalta.


Päätöksenteko on suurimmalta osalta määritelty virkaehtosopimuksessa ja kaupungin johtosäännöissä. Näiden lisäksi päätösvaltaa käyttävät opettajien ja henkilökunnan kokoukset. Jokainen työyhteisön jäsen saa esittää hankinnoista ja koulutuksista toivomuksia tai anomuksia rehtorille.

3. Opettajuus ja työtavat

Opettajuutta kuvaa kokonaisvaltainen työn hallinta. Tietoiset valinnat ja sisäinen näkemys ohjaavat työn suunnittelua, toimintaa ja arviointia. Opettaja tarvitsee jatkuvasti ammatillista kehitystä.

  • Opettaja hyväksyy ja huomioi oppijan ainutkertaisuuden ja suhtautuu hänen inhimillisesti ja oikeudenmukaisesti.
  • Opettajalla on terve ammatti-identiteetti. Hänelle on tärkeää sekä oman persoonallisuuden että työn kehittäminen ja työssä oppiminen.
  • Opettaja hallitsee ajanmukaiset opetusmenetelmät ja käyttää monipuolisia työtapoja.
  • Opettaja osaa asettaa itselleen tavoitteita, havaitsee oppimisvaikeuksia, eriyttää opetusta, luo mahdollisuuksien mukaan joustavia opetusjärjestelyjä, osaa suunnitella ajankäyttöä, arvioi oppilaitaan ja omaa työtään monipuolisesti.
  • Opettaja huolehtii ammatillisesta kehittymisestään.
  • Opettaja huolehtii omasta jaksamisestaan.
  • Opetustyö on kollegiaalista yhteistoimintaa, jossa korostuvat yksilön ja yhteisön eettinen vastuu. Yhteistyö perustuu tasavertaisuuteen, keskinäiseen apuun ja tukeen, kannustavaan palautteeseen ja yksilöllisyyden kunnioittamiseen.
  • Opettaja toimii yhteistyössä kodin, lapsesta vastuussa olevien aikuisten ja ympäröivän yhteisön kanssa.


Koulussamme kannatetaan oppijakeskeistä oppimiskäsitystä, mikä edellyttää monipuolisia työtapoja. Näitä ovat esim. pari- ja ryhmätyöt, keskustelu, väittely, oppilas opettaa toista oppilasta, omatoiminen tiedonhankinta ja opettajajohtoinen opetus.

YT-ajalla opettajat käyvät pedagogisia keskusteluja, jolloin opitaan toinen toisiltamme erilaisia opetusmenetelmiä, työtapoja ja hyväksi havaittuja käytänteitä.

4. Tiedonkulku

Koteihin/kodeista

  • Tiedonkulku kotien ja koulun välillä on vilkasta.
  • Sähköinen tiedonkulku tulee lisääntymään.
  • Koteihin lähetetään syksyisin lukuvuositiedote.
  • Kaikki normaalista työjärjestyksestä poikkeavat muutokset tiedotetaan koteihin,
  • esim. uimahallit, retket, juhlat, erikoisvarusteet, tapaamiset, vanhempainillat.
  • Vanhempainvartit ja arviointikeskustelut


Neuvottelukunnan tiedottaminen

  • Neuvottelukunta toivoo muiltakin huoltajilta ajatusvinkkejä käsiteltäviksi.
  • Neuvottelukunta tiedottaa koteihin siellä käsitellyistä asioista ja päätöksistä.
  • Tiedottaminen tapahtuu koulun kotisivuilla internetissä sekä paperilla joka kotiin.


Sisäinen tiedotus

  • Koulun johtaja laatii viikkotiedotteen, jossa viestitään kaikki viikkoa koskevat asiat koko henkilökunnalle ja iltapäiväkerholle.
  • Opettajat tiedottavat luokkaa ja yksittäistä oppilasta koskevat muutokset iltapäiväkerholle.
  • Viikkotiedote ilmestyy sekä paperilla että sähköisesti.
  • Jokaisella kouluavustajalla on yhteysopettaja, joka varmistaa tiedonkulun. Myös muut opettajat tiedottavat yhteisvastuullisesti.
  • Henkilökunta tiedottaa johtajalle seuraavaa viikkoa koskevista asioistaan.
  • Henkilökunta on velvollinen ilmoittamaan turvallisuuteen liittyvät puutteet johtajalle.
  • Koko henkilöstölle pidetään tiedotuspalavereja tarpeen mukaan.
  • Akuutit asiat tiedotetaan ilmoitustaululla.
  • Koulun johtajalle oma postilaatikko työhuoneen oven ulkopuolelle.
  • Kehitetään ilmoitustaulua. Vältetään kaksinkertaista tiedottamista.


Julkinen tiedottaminen

  • Koulu haluaa näyttäytyä ajoittain paikallisessa mediassa esim. tapahtumien merkeissä.
  • Koulun internet- kotisivut pidetään ajan tasalla ja niitä kehitetään yhä enemmän koteja ja ulkopuolisia tahoja palvelevampaan suuntaan.
  • Kriisitilanteissa koulun johtaja vastaa tiedottamisesta.


Oppilastiedot

  • Koulutulokkaista siirtyy tieto päiväkodeista ykkösluokan opettajille yhteisellä esikoululomakkeella.
  • Lapsen vaihtaessa koulua kesken lukuvuoden hänelle annetaan erotodistus. Oppilaskortti, jossa on oppilaan henkilö- ja arviointitiedot, seuraa lasta hänen vaihtaessa koulua.
  • Erityisopettaja vastaa erityisoppilaiden tietojen siirtymisestä seuraavaan kouluun.
  • Ensimmäisen luokan alkaessa huoltajilta pyydetään kirjallinen lupa antaa oppilasta koskevia tietoja hänen kanssaan työskentelevälle opetushenkilöstölle.


5. Sitoutuminen työyhteisöön

Peitsarin koulun koko henkilökunta on laatinut yhdessä työyhteisön säännöt aikuisille. Säännöt päivitettiin keväällä 2004 ja niitä arvioidaan säännöllisesti. Jokainen työntekijä etsii säännöistä kehittämiskohteita itselleen.


Peitsarin koulun työyhteisön säännöt aikuisille

  1. Muistan, että teen työtä oppilaita varten.
  2. Sanon asiani rehellisesti ja hyväntahtoisesti koskien myös positiivista ja negatiivista palautetta. Kehitän kykyäni vastaanottaa palautetta. Ymmärrän, että ihmiset ovat erilaisia.
  3. Puhun ja kerron asioistani ammatillisesti silloin, kun siihen on järjestetty mahdollisuus. Syksyllä lukuvuoden alkaessa järjestetään tilaisuus, jossa koko työyhteisö on paikalla.
  4. Olen yksi joukkueen jäsen, ja joukkue työskentelee yhteen. Olen ryhmän tasa-arvoinen jäsen. Tarvittaessa voin pyytää apua toisilta.
  5. Yritän kohdata työni ja työtoverini positiivisella mielellä.
  6. Yritän löytää huumoria pahimmistakin päivistä.
  7. Minulla on pieni hetki aikaa kuunnella toista.
  8. Annan työrauhan toisille.
  9. Olen luotettava ja rehellinen.


Yhdessäolon aakkoset Peitsarin koulussa

  • Annan toisille työrauhan.
  • Noudatan hyviä käytöstapoja.
  • Olen rehellinen.
  • Kunnioitan toisia ihmisiä, enkä kiusaa ketään.
  • Kannan vastuuta itsestä ja toisista.
  • Pidän yllä hyvää ilmapiiriä.


6. Autististen oppilaiden opettaminen erityisluokalla

Luokassa opiskelee korkeintaan kuusi autistisiksi diagnosoitua oppilasta. Autistisuus tarkoittaa oppilaalla koko eliniän seuraavaa neurologista kehityksellistä vammaa (keskushermoston vauriota), joka ilmenee henkilön käyttäytymisen vaikeuksina:

  • sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmina (eristäytyneet, passiiviset, aktiiviset ja erikoisella tavalla käyttäytyvät)
  • kielellisinä ongelmina (poikkeava puheen ja kielen kehitys / puolet puhumattomia)
  • rajoittuneena ja toistavana käyttäytymisenä (heijaaminen, viputtaminen, ääntely, esineiden heiluttelu)
  • poikkeavina aistikokemuksina (hypersensorinen, hyposensorinen, valkoinen kohina; sisäiset häiriöt, jotka heikentävät aistijärjestelmän kykyä käsitellä tietoa)
  • heiltä saattaa puuttua kyky ymmärtää toisen ihmisen tunteita ja käyttäytymistä
  • omien tunteiden ymmärtäminen voi olla heikkoa ja niiden ilmaisussa voi olla vaikeuksia
  • aggressiivisena tai vetäytyvänä käyttäytymisenä
  • sosiaalisten sääntöjen ja sopimuksien ymmärtämisen vaikeuksina (autistinen henkilö toimii usein omaehtoisesti)
  • autistinen henkilö ei ymmärrä riittävästi kielen merkitystä sosiaalisen kanssakäymisen välineenä


Älyllinen kehitys voi vaihdella autistisella henkilöllä kehitysvammaisesta huippulahjakkaaseen. Autismin yhteydessä voi olla myös muita vammoja tai sairauksia, kuten epilepsia.

Henkilökuntaa luokalla on erityisluokanopettaja ja tarvittava määrä koulunkäyntiavustajia (1:1)

Opetuksen tavoitteet ja oppimäärät määräytyvät oppilaan yksilöllisten taitojen ja tietojen mukaisesti ja ne määritellään oppilaan HOJKSissa:

  • perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti
  • perusopetuksen opetussuunnitelmaa mukauttaen
  • toiminta-alueittain (kieli, kommunikaatio, kognitiiviset taidot, motoriset taidot, sosiaaliset taidot ja päivittäisten toimintojen taidot)
  • tai näiden yhdistelminä, jolloin huomioidaan oppilaan tuen tarve kommunikaatiotaitojen, sosiaalisten taitojen ja elämänhallintataitojen osa-alueilla


Autististen oppilaiden opetus pohjautuu strukturoituun opetukseen TEACCH-viitekehyksessä.

(TEACCH= Treatment and Education of Autistic and Related Communication Handicapped Children)

Opetuksen ja kuntoutuksen periaatteet:

  • strukturoitu opetus perustuu ajan, tilan, toiminnan ja henkilöiden jäsentämiselle: kuukausikalenteri, viikkojärjestys, päiväjärjestys, tehtäväjärjestys, jotka on voitu ilmaista teksteillä, kuvilla/ teksteillä tai esineillä
  • käytetään oppimista edistävää välineistöä ja toimintaa: opetusta ja oppimista strukturoidaan monin tavoin (konkreettinen opetusmateriaali, visualisointi)
  • opetus on pääsääntöisesti yksilöopetusta
  • opetusmuotona käytetään itsenäistä työskentelyä eli koriopetusta
  • jokaiselle oppilaalle pyritään löytämään yksilöllinen kommunikaatiomenetelmä, jota viedään ja kehitetään eteenpäin
  • lähtökohtana on myönteinen opettamis- ja oppimisasenne, joissa huomioidaan oppilaan vahvat ja orastavat taidot (pyritään hyödyntämään oppilaan omia mielenkiinnon kohteita ja oppilaan oma lähiympäristö)
  • yksilöllinen opetusohjelma perustuu tarkalle diagnosoinnille ja kehitykselliselle arvioinnille (PEP-R, AAPEP-arvioinnit kerran lukuvuodessa, psykologin tekemät testit)
  • oppilaalle tehdään yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, koulussa henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka perustuu oppilaan omiin vahvuuksiin
  • arviointipalavereja pidetään yhdessä oppilaan huoltajien, opettajien, avustajien, terapeuttien, iltapäivätoiminnan ohjaajien, psykologien ym. yhteistyötahojen kanssa tarvittaessa, vähintään kerran lukuvuodessa)
  • toimintoja koulussa, ip-hoidossa, kuntoutusjaksoilla ja kotona arvioidaan jatkuvasti (yksilöopetuksen , koritehtävien ja muiden toimintojen arviointi sekä itsearviointi)
  • syyslukukaudella voidaan arvioida suullisesti arviointipalaverissa oppilaan edistymistä suhteessa tavoitteisiin, kerran lukuvuodessa annetaan sanallinen kirjallinen arviointi HOJKSiin asetettujen tavoitteiden toteutumisen pohjalta (kirjaimin tai numeroin, mikäli oppilas opiskelee yleisopetuksen tavoitteiden mukaisesti)
  • opetuksen ja kuntoutuksen tavoitteena on oppilaan mahdollisimman itsenäinen ja oma-aloitteinen toiminta ja sisältönä tulevan elämän tarpeet
  • tietojen ja taitojen aktiivinen yleistäminen
  • yksilön ja perheen elämänlaadun parantaminen
  • yhteiskuntaan integroituminen


Selkeä strukturointi auttaa oppilasta jäsentämään omaa toimintaansa ja tuntemaan olonsa turvalliseksi, jotta hän voi toimia ja oppia ympäristössään mahdollisimman itsenäisesti.
Autististen oppilaiden opetusvastuu on aina erityisluokanopettajalla. Koulussamme pyritään integroimaan autistisia oppilaita yleisopetuksen ryhmiin eri oppitunneille oppilaan yksilöllisten edellytysten mukaisesti tai opetusta annetaan omana pienryhmänä etenkin taito- ja taideaineissa.
Integroinnissa otetaan huomioon riittävät tukitoimet eli oppilaalla on koulunkäyntiavustaja ja kyky toimia luokkatilanteissa. Haasteena on autismista aiheutuvat vaikeudet ja suuret yleisopetuksen luokkakoot. Periaatteena on ollut se, että integroidaan opetusryhmiin, jotka ovat riittävän pienet (max. 20, mielellään korkeintaan 15).


Tärkeimpinä tavoitteina on tukea ja kehittää oppilaan sosiaalisia, kommunikaatio-, ja elämänhallintataitoja.

Sosiaaliset taidot:

  • vuorovaikutustaidot: kommunikoinnin, vastavuoroisuuden ja ryhmässä toimimisen harjoittelu
  • omassa sosiaalisessa ympäristössä toimimisen harjoittelu ( koti, koulu, iltapäivähoitotoiminta, harrastukset ja ystävät)
  • oppilaan oma käsitys itsestä ja ympäristöstä (itsetunto, itseluottamus, omat vahvuudet, motivoivat asiat / motivaatio toimia)
  • itsehallinnan harjoittelu


Kommunikaatiotaidot

  • toimivan kommunikaatiomuodon oppiminen
  • lähiympäristössä ymmärretyksi tuleminen (esine- ja kuvakommunikaation, viittomien, tuetun kommunikaation harjoitustekniikan tai kuuntelun, puheen, lukemisen ja kirjoittamisen oppiminen)


Elämänhallintataidot / omatoimisuustaidot:

  • pukeutuminen, riisuminen, wc-toiminnot, peseytyminen, ruokailu
  • siirtymätilanteet ja liikkuminen lähiympäristössä
  • ikätason mukainen vapaa-ajan toiminta (esim. musiikki-, kuvataide-, liikunta-, lukemis- tai tietokoneharrastus)
  • eri paikoissa asioimisen harjoittelu (kaupat, kioskit, pankit, postit, ravintolat, lääkärit, kampaamot)
  • kotitöiden opettelu / eri työskentelytaidot (vaatteiden huolto, siivoaminen, välipalojen tekeminen )


7. Pedagoginen kehittäminen

Oppilaan näkökulman lisääminen

  • Tavoitteena on ottaa oppilaita mukaan suunnitteluun sikäli kuin mahdollista (esim. pihasääntöjä, pihan suunnittelua, koulun juhlia, retkiä, oppitunteja ) ja päätöksentekoon (järjestyssääntöjä, hankintoja )
  • Kyselyt koulun toiminnasta


Täydennyskoulutus

  • Työpaikoilla tapahtuvaa henkilökohtaista täsmäkoulutusta ( ATK, erityisoppilaiden asiat ja opettaminen )
  • Tarpeen mukaan mahdollisuus lyhytaikaiseen tai laajempaan täydennyskoulutukseen
  • Työyhteisökoulutusta koko henkilökunnalle


Opetusjärjestelyt

  • Pienet ryhmäkoot ja jakotunnit takaisivat työskentelyrauhan ja parempia oppimistuloksia
  • Ajanmukaisten ja monipuolisten opetusmenetelmien käyttö ja erilaisten oppijoiden huomioon ottaminen
  • Oppimista edistää, jos avustajat ovat koulutettuja ja sama avustaja jatkaa mahdollisimman kauan erityisesti autistioppilaiden ja muiden erityisoppilaiden kanssa
  • Ryhmiä voidaan muodostaa tilapäisesti yli luokkarajojen


YT-aika / pedagogiset keskustelut / työssä jaksaminen

  • Pedagogisia keskusteluja työhön liittyvistä ongelmista ja onnistumisista voidaan käydä YT-ajalla ja oppilaiden valvotun itsenäisen työskentelyn tunnilla. Näitä keskusteluja varten sovitaan ajankohta ja pelisäännöt. Tavoitteena on työssä jaksaminen ja toisilta oppiminen.
  • Ammattikohtaisen ryhmätyönohjauksen lisäksi on tarvittaessa saatava myös henkilökohtaista työnohjausta


8. Koulun tapahtumat

Vanhempainillat

  • luokkien vanhempainillat: oman luokan asiat
  • koko koulun vanhempainillat: ajankohtainen aihe, mahdollisesti vierailevia alustajia

'

Teemapäivät

  • VESO-päivänä lukuvuoden alkaessa päätetään vuoden aikana vietettävät teema- ja juhlapäivät. Esim. koko koulun metsäretki, itsenäisyyspäivä, Kalevalan päivä, YK:n päivä, nälkäpäivä, aikakauslehtipäivä, sanomalehtipäivä ja avoimien ovien päivä


Juhlat

  • Itsenäisyyspäivää vietetään sitä edeltävällä viikolla. Välitodistukset jaetaan itsenäisyyspäivää edeltävänä päivänä.
  • Joulu- ja kevätjuhlien ajankohta sovitaan yhteistyössä Lähemäen koulun kanssa. Juhlat voidaan pitää myös yhteistyössä seurakunnan kanssa.


Urheilutapahtumat

  • Syksyllä pidetään oman koulun yleisurheilukilpailut, joihin oppilailla ei ole osallistumispakkoa.
  • Osallistutaan kaupungin ja urheiluseurojen järjestämiin urheilutapahtumiin ja –kilpailuihin.
  • Pidetään vuosittain luokkien omat hiihtokilpailut, joihin oppilailla ei ole osallistumispakkoa.
  • Kevättalvella pidetään koko koulun hiihtopäivä koulun lähimaastossa.
  • Yritetään saada koululle asiantuntijavierailuja eri urheilulajeista.
  • Säännölliset uimahallikäynnit.

'

Kulttuuritapahtumat

  • Vuosittain teatterikäynti tai koululla vierailevia esiintyjiä.
  • Vierailut taidemuseossa ja Suur-Savon museossa.
  • Kolmannella luokalla tehdään opastettu kiertoajelu Mikkelissä.
  • Kaksi kertaa vuodessa pidetään soittajaiset.


9. Peitsarin koulun järjestyssäännöt

Johdanto

Koulumme järjestyssäännöillä pyritään takaamaan oppilaalle perusopetuslain mukainen sekä henkisesti että fyysisesti turvallinen kouluympäristö. Järjestyssäännöt ohjaavat oppilaan käyttäytymistä toisten huomioonottamiseen.

Tunnuslauseenamme on, mitä toivon itselleni, teen sen toisille ja mitä en toivo itselleni, en tee sitä toisille.

Kohteliaisuus kaunistaa: tervehdin, kiitän, pyydän anteeksi enkä puhu sopimattomia
Järjestyson järkevää: pyydän puheenvuoron, ruokailen rauhallisesti, liikun sisätiloissa kävellen, laitan tavarat oikeille paikoille
Ystävyys yhdistää: en kiusaa ketään, en vahingoita toisen omaisuutta, tarjoan apuani
Työrauha rauhoittaa: annan toisille työrauhan ja maltan odottaa vuoroani


Koulualue

Koulualuetta rajaavat Peitsarinkuja ja Alasinpolku. Alasinpolun erottaa koulun pihasta pensasaita. Muualta alue rajoittuu Sepänkadun ja koulun väliseen metsikköön ja Peitsarin päiväkodin ja koulun väliseen niittyyn sekä nurmikenttään.


Kouluaika

Kouluaikaa on lukujärjestyksen mukainen koulupäivä sekä koulun järjestämät juhlat, kerhot, retket ja leirikoulut. Kouluajaksi ei lasketa luokkatoimikuntien tms. järjestämiä vapaaehtoisia tilaisuuksia.


Koulumatka

Koulumatka tehdään turvallisinta ja lyhyintä reittiä. Koulumatkoilla liikutaan rauhallisesti ja ketään kiusaamatta. Koulumatkoilla noudatetaan liikennesääntöjä. 1-2 luokkien oppilaat kävelevät ja 3-4 luokkien oppilaat saavat pyöräillä vanhempiensa luvalla. Oppilaat käyttävät pyöräilykypärää. Polkupyörät säilytetään lukittuina telineissä ja niihin ei kosketa välituntien aikana.

Vanhempien kuljettaessa autolla oppilaita kouluun, oppilaat jätetään kyydistä parkkipaikan päiväkodin puoleiseen reunaan.

Taksikyytiä oppilaat odottavat koulun pääoven edessä olevalla laatoituksella.


Oppitunnit

Oppitunneille saavutaan viivyttelemättä opiskeluvälineet mukana ja kotitehtävät suoritettuina. Tunnin alkua odotetaan levollisesti omalla paikalla. Teknisen työn luokkaan, liikuntasaliin ja ATK-luokkaan mennään vain opettajan luvalla.


Välitunnit

Välituntialue on koulun sisäpiha, hiekkakenttä ja nurmialue välinevaraston nurkalle asti. Autistioppilailla on näiden lisäksi oma aidattu piha-alue.
Välitunneilla oppilaat menevät ulos, ellei opettaja anna toisenlaisia ohjeita. Välituntialueelta saa poistua vain opettajan luvalla. Leikeissä ei saa turmella istutuksia eikä heittää kiviä tai lumipalloja. Kovalla pakkasella noudatetaan annettuja ohjeita. Jos pihalla on työkoneita, niiden lähelle ei saa mennä. Luistelukentällä ei saa olla välitunnin aikana. Ennen koulupäivän alkua oppilas voi halutessaan tuoda koululaukun oman luokan naulakkoon. Sen jälkeen mennään välittömästi ulos.


Ruokailu

Ruokailuun mennään rauhallisesti ja aikataulun mukaisesti. Kädet pestään luokassa tai ruokalassa. Ruokailussa noudatetaan hyviä ruokailutapoja ja annettuja ohjeita. Pöytäkeskustelut käydään hiljaisella äänellä.

Päivänavaukset

Radiopäivänavaukset kuunnellaan luokissa. Salipäivänavauksiin tullaan rauhallisesti aikuisen johdolla. Päivänavauksen esiintyjille annetaan hyvä esiintymisrauha.


Omaisuus

Kaikkea koulun omaisuutta, myös oppikirjoja, tulee käsitellä huolellisesti.
Aiheutetusta vahingosta on ilmoitettava välittömästi opettajalle tai rehtorille.
Tahallisesta tai tuottamuksellisesta koulun omaisuuden turmelemisesta voi joutua korvausvastuuseen.


Poissaolot

Kun oppilas on poissa koulusta, huoltajien on tiedotettava kouluun poissaolosta. On tärkeä ilmoittaa poissaolosta ennen koulupäivän alkua, kuitenkin viimeistään kolmen päivän kuluessa.

Luokanopettaja voi myöntää oppilaalle vapaata enintään kolme päivää huoltajan anomuksesta. Yli kolmen päivän poissaolot anotaan rehtorilta kirjallisesti.

'

Koulun toimenpiteitä vaativia tilanteita

  • Tottelemattomuus
  • Aiheeton poissaolo koulusta ja toistuva myöhästyminen
  • Kotitehtävien laiminlyönti ja opiskeluvälineiden jättäminen kotiin
  • Oppitunnin häirintä
  • Vilppi koetilanteessa
  • Luvaton poistuminen välituntialueelta ja luvaton sisälläolo välitunnilla
  • Loukkaava ja sopimaton kielenkäyttö
  • Psyykkinen ja fyysinen väkivalta
  • Epärehellisyys
  • Kiusaaminen (toimitaan koulun kiusaamisenesto-ohjeen mukaan)
  • Omaisuuteen kohdistuva ilkivalta
  • Tupakointi, huumeiden ja päihteiden käyttö


Rangaistukset

  • Järjestyssääntöjen rikkomisesta opettajan tulee ojentaa oppilasta POL 36§:n ja POA 17§:n mukaisesti. Oppilasta voidaan rangaista kurinpidollisesti seuraavin keinoin:
  • Opettaja / rehtori voi nuhdella oppilasta.
  • Opettaja voi määrätä oppilaan poistumaan luokasta enintään oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi. (Tällöin oppilaalle kerrotaan, missä hän on luokasta poistamisen ajan. Oppilas ei poistu ko. paikasta ennen kuin hän on saanut luvan.)
  • Opettaja voi määrätä kotitehtävänsä laiminlyöneen oppilaan työpäivän jälkeen enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään. (Jos aika on pitempi kuin 15 minuuttia, ilmoitetaan huoltajalle.)
  • Opettaja / rehtori voi määrätä enintään kahden tunnin jälki-istunnon.
  • Rehtori voi määrätä kirjallisen varoituksen.
  • Perusopetuslautakunta voi erottaa oppilaan enintään kolmeksi kuukaudeksi .



10. Turvallisuussuunnitelma

Kouluumme on laadittu turvallisuussuunnitelma, joka sisältää seuraavat asiat:

1. Peitsarin koulun suojeluhenkilöstö

2. Toiminta tulipalon sattuessa
2.1. Ennakoivat toimenpiteet
2.2. Hälytysjärjestelmä
2.3. Toimenpiteet opetustiloissa
2.4. Kokoontumisohjeet
2.5. Tiedotus ja harjoittelu

3. Toiminta säteilyvaaran tai muun vaaran uhatessa
3.1. Yleistä
3.2. Ennakoivat toimenpiteet
3.3. Yleinen vaaramerkki
3.4. Suojautuminen säteilyltä

4. Toiminta kaasuvaaran uhatessa
4.1. Toimintaohjeet

5. Ensiapu
5.1. Elvytys
5.2. Verenvuodon tyrehdyttäminen
5.3. Tajuttoman auttaminen
5.4. Hätäilmoituksen tekeminen
5.5. Ensiapuvälineiden sijainti

6. Toiminta kuoleman tai muun onnettomuuden kohdatessa
6.1. Lapsen suru
6.2. Toiminta insesti- ja lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tapauksissa
6.3. Tärkeät puhelinnumerot ja yhteystiedot

7. Päihteet
7.1. Päihde/huumeongelma työyhteisössä
7.2. Päihde/huumeongelma oppilailla/oppilaiden perheissä
7.3. Muut häiriötilanteet koulun ympäristössä ja koulumatkoilla

8. Koulutussuunnitelmat ja tiedottaminen
8.1. Koulutustilanne / suunnitelma
8.2. Pelastautumisharjoitukset
8.3. Oppilaiden perehdyttäminen
8.4. Oppilaiden vanhemmille ja lehdistölle tiedottaminen

9. Kaavakuvat

Liite 1: Poistumistiet ja kokoontumispaikka
Liite 2: Lääkekaappien – ja laukkujen sijainti, ensisammutuskaluston sijainti sekä kaasupullot
Liite 3: Luottokuljetusohjeet

Turvallisuussuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan ja henkilökuntaa koulutetaan koulun turvallisuuteen liittyvissä asioissa kuten ensiaputaidoissa ja alkusammutustaidoissa. Suunnitelma annetaan kaikille uusille työntekijöille ja se löytyy kriisikansiosta opettajainhuoneesta.


11. Kiusaamisenestosuunnitelma

Perusopetuslain § 29 mukaan oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Turvallinen opiskeluympäristö tarkoittaa lain tulkinnan mukaan sekä fyysisesti että psyykkisesti turvallista oppimisympäristöä. Turvalliseen kouluympäristöön ei kuulu minkäänlainen kiusaaminen, kiusatuksi tuleminen tai sen uhka.

Koulussa oppilaista muodostetaan erilaisia ryhmiä kuten luokkia, liikunta- ja käsityöryhmiä, kieliryhmiä tai valinnaisryhmiä. Välillä ollaan kaikki yhdessä kuten juhlissa, päivänavauksissa tai välitunneilla. Ryhmässä olemisen taito on vaativa taito, johon vaikuttavat ryhmänjäsenten vuorovaikutustaidot. Se, miten lapsi kokee kuuluvansa ryhmään, on tärkeätä hänen koulussa viihtymiselleen ja kaverisuhteille.

Etenkin silloin, kun kysymyksessä on uusi ryhmä, kuten ykkösluokan syksyllä tai yhdistettäessä luokkia, on hyvin tärkeää opetella vuorovaikutustaitoja. Samoin silloin, kun luokkaan tai ryhmään tulee uusi jäsen. Näihin vuorovaikutustaitoihin kuuluvat esiin. toisten ihmisten hyväksyminen ja kunnioittaminen, erilaisuuden hyväksyminen, keskustelutaidot ja toisten kuuntelemisen taito sekä auttaminen ja ystävällisyys eli hyvät käytöstavat. On myös tärkeää ymmärtää vanhempien, opettajan ja yleensä aikuisen ihmisen auktoriteetin merkitys.

Tohtori Christina Salmivallin väitöskirjan mukaan kiusaamiselle on tyypillistä systemaattisuus. Kiusaamista on tarkoituksellinen, toista vahingoittava käyttäytyminen, mikä kohdistuu toistuvasti yhteen ja samaan henkilöön. Kiusoittelu tai härnääminen, jonka kohteeksi joutuu milloin kukakin lapsiryhmän jäsenistä, ei täytä koulukiusaamisen tunnusmerkkejä. Kiusaamisesta ei myöskään ole kysymys silloin, kun kaksi keskenään tasaväkistä lasta selvittelee välejään tai riitelee, vaan kiusaavan ja kiusatun välillä vallitsee voimasuhteiden epätasapaino. Tyypillistä kiusaamiselle on myös se, että se tapahtuu yleensä ryhmässä ja perustuu ryhmän jäsenten välisiin sosiaalisiin suhteisiin.


Miten kiusaamista voidaan ehkäistä ennalta?

Tavoitteena on sellaisen kouluympäristön kehittäminen, jota luonnehtii lämpö ja aikuisten positiivinen kiinnostus lapsia ja heidän tekemisiään kohtaan. Lapsille tulee asettaa selkeät rajat siitä, mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä. Toivottua käytöstä vahvistetaan ja siitä jopa palkitaan. Rangaistuksia tarvitaan aggressiivisen käytöksen yhteydessä ja kiusaamistapauksissa.

Opettajalla on suuri merkitys luokan ja ryhmän sosiaalisten suhteiden rakentumiselle. Hän myös opettaa vuorovaikutustaitoja oppilailleen. Opettajan kannattaa tarkkailla oppilaiden ryhmäytymistä myös muualla kuin luokassa kuten välitunneilla, peleissä, koulun käytävillä jne. Jos hän huomaa, että joku oppilas jätetään jatkuvasti valitsematta ryhmiin, niin asiaa on syytä heti pohtia. Luokkaan kannattaa laatia yhdessä syksyllä selkeät ohjeet kiusaamistapauksia varten. Norjassa paljon kiusaamista tutkineen Dan Olweuksen mukaan luokkiin soveltuu kolme hyvää perussääntöä:

  • Toisia ei saa kiusata.
  • Kiusattuja oppilaita on yritettävä auttaa.
  • Syrjään jätettyjä oppilaita on yritettävä ottaa mukaan.


Näiden perussääntöjen lisäksi luokka voi yhdessä päättää lisäsäännöistä.

Oppitunneilla kannattaa myös käsitellä itse kiusaamistapahtumaa ja paneutua kiusaaja - kiusattu - avustajat - puolustajat -problematiikkaan. Roolileikit, joissa ollaan vuorotellen eri rooleissa, opettavat empatiaa ja sekä oman että toisten käyttäytymisen tarkkailua ja käyttäytymisen säätelyä.

Kun kiusaamista käsitellään luokissa, on tärkeää, että kiusattu kertoo joko itseensä tai toisiin kohdistuneesta kiusaamisesta toisille, erityisesti opettajalle tai vanhemmille. Kiusattu ei saa jäädä yksin kiusaamisasiansa kanssa. Opettaja ei välttämättä huomaa tai saa tietoonsa kaikkia kiusaamistapauksia. Koulussamme jo lähes kaikilla luokilla käytössä olevat arviointikeskustelut ovat myös hyvä tilaisuus kysäistä jokaiselta oppilaalla luokan kiusaamisasioita. Tutkimusten mukaan kiusaamistapaukset ovat vähentyneet kun kiusattu uskaltaa pitää puoliaan. Kenenkään ei tarvitse alistua kiusattavaksi.


Käytännön toimenpiteet kiusaamistapauksissa:


  1. Jos oppilasta kiusataan tai hän näkee jotakuta toista kiusattavan, oppilaan pitää kertoa siitä välittömästi jollekin aikuiselle. Koulussa tai koulumatkalla sattuvan kiusaamisen voi kertoa tilanteesta riippuen joko välituntivalvojalle, omalle luokanopettajalle tai koulun johtajalle. Kotipihalla tai vapaa-aikana sattuva kiusaaminen kannattaa kertoa vanhemmille.
  2. Kun opettaja saa tietoonsa kiusaamistapauksen, hän ottaa välittömästi kiusaajaan ja kiusatun keskustelemaan tapahtumista hänen kanssaan. Tällöin pyritään syyttelyn tai rangaistuksen sijaan löytämään ratkaisuja tilanteeseen. Kiusaamisen jatkuessa siitä ilmoitetaan aina molempien tai kaikkien lasten koteihin.
  3. Keskustelun jälkeen sovitaan tietyn ajan kuluttua uudelleen tapaaminen osapuolten kesken. Tällöin kiusattu saa kertoa kuinka tapaamisten välinen aika on sujunut ja onko kiusaaja tai kiusaajat hyvittäneet sovitulla tavalla kiusaamisen. Jos kiusaaminen on jatkunut, kiusaaja saa rangaistuksen ja kaikkien osapuolten vanhemmat kutsutaan koululle neuvotteluun. Neuvottelussa voi olla mukana myös muiden ammattikuntien edustajia tai oppilashuoltoryhmä.


12. Liikenneturvallisuus

Koulun säännöt, jotka liittyvät liikenneturvallisuuteen

Jalankulku
Oppilaat eivät saa mennä koulualueen ulkopuolelle ilman opettajan läsnäoloa.
Juvantien alituksessa on käytettävä alikulkutunnelia. Kävellessä käytetään aina turvallisinta mahdollista reittiä: jalkakäytävää, jalankulku- tai pyörätietä, tunnelia ja suojateitä.

Mikäli oppilaalta on unohtunut esimerkiksi urheiluvarusteita kotiin, on opettajan tarkasti harkittava voiko oppilas lähteä hakemaan varusteita itse kotoaan. Harkittaessa on otettava huomioon oppilaan ikä ja kotimatkan pituus. Yleensä oppilaan lähettämistä kotiin kesken koulupäivän tulisi välttää.

Koulun hammashoito on järjestetty Lähemäkitalolla, jonne huoltajat kuljettavat lapset.


Polkupyörät ja pyöräily
1. ja 2. –luokkalaiset eivät saa tulla polkupyörällä kouluun. Poikkeustapauksessa huoltaja ottaa täyden vastuun lapsen pyöräilystä kouluun. Keväisin järjestetään 2. luokan oppilaille polkupyöräkortin suorittaminen. Tämän jälkeen saa pyöräillä kouluun huoltajien luvalla.

3. ja 4. -luokkalaiset saavat pyöräillä kouluun, jos heillä on siihen vanhempien kirjallinen lupa (koululla oma lomake). Pyöräillessä on aina käytettävä kypärää.

Pyöräretkistä ja oppilaan kypärättä ajosta tiedotetaan kotiin.

Välitunneilla tai muuten koulun aikana pyöräily koulun pihalla on kielletty. Pyöriin ei saa koskea.


Rullaluistimet
Koulumatkan voi tehdä rullaluistimilla, kun on lupa vanhemmilta ja asialliset varusteet: kypärä, polvi- ja rannesuojat (koululla valmis lupalomake).


Hiihtäminen ja suunnistaminen
Oppilaat odottavat opettajaa koulualueella.


Auraus
Koulu ilmoittaa puistotoimistoon välituntien ajat kirjallisesti ja toivotaan koulun pihan auraamisten tapahtuvan oppituntien, ei välituntien aikana. Kentän auraamisen aikana oppilaiden on väistettävä auraa pihalle asti lumilingon heittämän lumen takia.



Linja-autot, taksit ja muut koulukyyditykset
Koulun pysäköintipaikalla on ajoneuvojen kiertosuunnan määräävät liikennemerkit. Kiertosuunta: päiväkodin puoleisesta portista sisään, toisesta portista ulos. Tutustumispäivänä uusien oppilaiden vanhemmille tiedotetaan pysäköintialueen säännöistä.

Taksioppilaat odottavat kyytiään laatoituksella.

Linja-autot pysähtyvät menoliikenteen aukon kohdalle, jotta oppilaat käyttäisivät oikeaa kulkureittiä pihalle (ei istutusten yli). Asiasta on tiedotettu Savonlinja Oy:lle.

Oppilaat odottavat lähtöä linja-autoihin koulualueella opettajan ilmoittamassa paikassa..


Autistioppilaat
Autistioppilaita ollaan aamulla vastassa koulun ovella. Taksi odottaa tarvittaessa siten, että oppilaat eivät jää yksin pihaan. Kotiin lähdettäessä oppilaat saatetaan luokan oven eteen pihalle ja valvotaan taksiin meno ja se, että turvavyöt on hyvin kiinnitetty. Linja-auton kuljettajia pyydetään jättämään oppilaat kadun varteen siten, että reitti on suora luokan ovelle. Kävellessä käytetään turvallisinta mahdollista reittiä: jalkakäytävää, jalankulkuteitä, suojateitä ja tunnelia. Suksia kannetaan pihan yli avustajan tai opettajan johdolla. Sukset laitetaan jalkaan ladun alussa. Pyöräillessä pidetään kypärä päässä. Autistioppilaiden pyöräily tapahtuu aina aikuisen ohjauksessa.

Asiat, jotka opetetaan joka luokalle vuosittain

  • kadun ylittäminen suojatietä käyttäen, tarvittaessa käytetään tunnelia kadun alittamiseen
  • heijastimen käyttö
  • koulumatkat: periaatteena sääntö, että koulumatkat tehdään ripeästi suorinta turvallista reittiä käyttäen;
  • miten toimitaan, kun koulun pihalle tulee huoltoauto, auraustraktori, roska-auto tms.

Tutustumispäivänä annetaan koulutulokkaiden vanhemmille lomake, jossa muiden tärkeiden asioiden lisäksi on toivomus koulumatkaan perehdyttämisestä.


Liikennekasvatuksen sisällöt vuosiluokittain

1. - 2. luokat

  • tavallisimmat liikennemerkit, liikennevalot
  • jalankulkijana liikenteessä


3. luokka

  • pyöräilijänä liikenteessä, pyörän varusteet, pyörätiellä liikkuminen


4. luokka

  • pakolliset polkupyörän varusteet
  • pyöräilijää koskevat liikennemerkit



Henkilökohtaiset työkalut
Näkymät
Valikko: