3 Opetuksen toteuttaminen

Opsessori Mikkeli

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

3.1 Oppimiskäsitys

Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä.

Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan.


Mli logo pieni.jpgMikkelin täydennys

Lähtökohtana on oppimiskeskeinen ajattelu, jossa oppilaalla on vastuu omasta oppimisestaan ikätasonsa mukaisesti. Opiskelu perustuu yksilölliseen, yhteisölliseen ja ymmärtävään oppimiseen ja vaatii henkistä sitkeyttä. Oppilas oivaltaa, että on monia tapoja oppia. Häntä tuetaan löytämään oma yksilöllinen ja tuloksia tuottava oppimistyylinsä. Oppimisessa käytetään hyödyksi ryhmän tukea ja kannustusta. Ryhmän jäsenenä oppilas oppii ottamaan vastuuta työn etenemisestä.

Toiminnallinen oppimisprosessi sisältää motivointia, suunnittelua ja tavoitteiden asettamista. Oppiminen vaatii ohjausta ja välitöntä palautetta. Tavoitteeseen pääsemiseksi voi olla useita ratkaisuvaihtoehtoja. Oppimistilanteissa epäonnistumiset edeltävät usein onnistumista. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää ponnisteluja ja pitkäjänteisyyttä. Oppimisen tunnusmerkkejä ovat opitun soveltaminen, perustelu ja liittäminen laajempiin yhteyksiin.

Oppimista tapahtuu koko ajan. Jotta oppiminen olisi tavoitteiden suuntaista, on oppimisympäristö suunniteltava siten, että se aktivoi havainnoimaan, ajattelemaan ja arvioimaan.



3.2 Oppimisympäristö

Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat.

Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluu lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja –välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota.

Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät.

Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen, ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta ja edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteita ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea myös sekä opettajan ja oppilaan välistä että oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille.


Mli logo pieni.jpgMikkelin täydennys

Oppimisympäristö kuvataan koulukohtaisessa lisäyksessä.


3.3 Toimintakulttuuri

Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen.


Mli logo pieni.jpgMikkelin täydennys

Koulujen toimintakulttuuri esitellään koulukohtaisissa lisäyksissä. Koulun toimintakulttuuriin kuuluvat:

  • johtamiskulttuuri (*)
  • tiedonkulku (*)
  • sitoutuminen työyhteisössä
  • pedagoginen kehittäminen (*)
  • aihekokonaisuuksien toteuttaminen (*)
  • koulun järjestyssäännöt   
  •         (*) merkittyjä kohtia tarkennetaan koulun lukuvuosisuunnitelmassa.



3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat

Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin.

Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä.


Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne

  •  virittävät halun oppia
  •  ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen
  •  aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti
  •  edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista
  •  kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja
  •  tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista
  •  edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista
  •  kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten
  •  auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen
  •  kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa.


Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään eri oppilaille ominaisiin oppimistapoihin ja työskentelyn rytmiin, erilaisiin valmiuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Tyttöjen ja poikien väliset sekä oppilaiden yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon. Eriyttämisellä vaikutetaan oppimismotivaation. Opetusta eriyttämällä oppilaille voidaan tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Tällöin on tärkeää hyödyntää samassa opetusryhmässä olevien oppilaiden erilaista osaamista ja harrastuneisuutta.


Eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessien tuntemista, opetusryhmän toiminnan ja ilmapiirin sekä oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia. Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa tukee eriyttämistä.


Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin sekä koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi luomalla tilaisuuksia oppilaiden osallistumiseen, tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia, säätelemällä tilankäyttöä, ryhmittelemällä oppilaita joustavasti ja hyödyntämällä koulun ulkopuolella tapahtuvia oppimistilanteita. Oppilasta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot oppilaille merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Oppilaat voivat tarvita erilaisia mahdollisuuksia osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen ja hyötyvät aina yksilöllisestä palautteesta.


Kun opetusta toteutetaan yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa, oppilaiden ikä ja kehitysvaihe sekä eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus tulee ottaa huomioon.


3.5 Opetuksen painotukset

Mli logo pieni.jpgMikkelin täydennys

Mikkelin kaupungin kouluissa toteutetaan oppimiskeskeistä pedagogiikkaa.
Kaupungin erikoisluokat (esimerkiksi musiikki- ja liikuntaluokat), erityiskoulu ja lisäluokat noudattavat omaa tuntijakoaan. Muut mahdolliset painotukset on kirjattu koulukohtaisiin lisäyksiin.



3.6 Mikkelin kaupungin perusopetuksen tuntijako

Mli logo pieni.jpgMikkelin täydennys


Mikkelin kaupungin perusopetuksen tuntijako alkaen 01.08.2008


Oppiaine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht. OPH min.
Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 5 5 4 5 3 3 3 42 42
A1-kieli

2 2 2 2 2 3 3 16 16
B1-kieli





2 2 2 6 6
Matematiikka 3 3 4 4 4 4 3 3 4 32 32












Ympäristö- ja luonnontieto 2 2 3 3




10 9
Biologia ja maantieto



2 1 2 2 3 10 10
Fysiikka ja kemia



1 1 2 3 2 9 9
Terveystieto





0,5 1,5 1 3 3












Uskonto/ET 1 1 1 2 1 2 1 1 1 11 11
Historia ja yhteiskuntaoppi



1,5 1,5 2 2 3 10 10












Musiikki 1 1 1 1 1 1 1

7 7
Kuvataide 1 1 1 1 1 1 1 1
8 8
Käsityö 1 1 2 2 2 2 3

13 13
Liikunta 2 2 2 2 2 2 2 2 2 18 18
Taito- ja taideaineiden koulukohtainen painotus 2 2 2 1 3,5 2,5


13 10




29

min. 26





30

min. 30



Kotitalous





3

3 3
Oppilaanohjaus





0,5 0,5 1 2 2
Valinnaiset aineet





2 6 5 13 13












Tuntimäärä 20 20 23 23 25 25 30 30 30 226 222
Vapaaehtoinen A2-kieli


2 2 2 (2)* (2)* (2)* 12 12
Maks. tuntimäärä (A2-kieli) 20 20 23 25 27 27 30 30 30 232 228


  • A2-kieli opetetaan yläluokilla valinnaisaineena



Henkilökohtaiset työkalut
Näkymät
Valikko: