2 Opetuksen järjestämisen lähtökohdat

Opsessori Mikkeli

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

2.1 Perusopetuksen arvopohja


Opetussuunnitelman perusteet

Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista.

Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä.

Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä.

Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta.

Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen perustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan.


Mli logo pieni.jpgMikkelin täydennys

2.2 Perusopetuksen arvot

I Ihmisoikeuksien kunnioittaminen

Perustuu kansainväliseen ihmisoikeuksien julistukseen


Suvaitsevaisuus

Suvaitsevaisuus lähtee itsestä, omien vahvuuksien ja heikkouksien hyväksymisestä. Itsetuntemus on erilaisuuden hyväksymisen perusta. Opetellaan ymmärtämään ja kunnioittamaan eri kulttuurien ominaispiirteitä.


Henkinen ja fyysinen turvallisuus, hyvinvointi ja työrauha

Henkistä tai fyysistä kiusaamista ei hyväksytä. Kaikilla koulussa työskentelevillä on oltava työrauha. Työrauha perustuu koulun järjestyssääntöihin.


Toisen ihmisen kunnioittaminen

Opitaan arvostamaan erilaisia ihmisiä ja heidän työtään. Kunnioitetaan jokaisen fyysistä ja psyykkistä koskemattomuutta.


Tasavertaisuus

Jokaisella on oikeus tasavertaiseen ja oikeudenmukaiseen kohteluun. Tasavertaisuus huomioidaan oppimisympäristöjä suunniteltaessa ja toteutettaessa.
Oikeus omaan mielipiteeseen ja sen julkituomiseen
Rohkaistaan oppilasta ilmaisemaan oma mielipiteensä sekä kunnioittamaan toisen perusteltua mielipidettä. Mielipiteen ilmaisussa noudatetaan hyviä käytöstapoja.


II Ihmisenä kasvu

Terveen itsetunnon kehittyminen

Oppilas hyväksyy itsensä, tuntee vahvuutensa ja heikkoutensa ja tällöin hänelle muodostuu realistnen minäkuva. Terveen itsetunnon kehittyminen näkyy toimittaessa ryhmän jäsenenä.


Käsitys oikeasta ja väärästä

Oppilaan käsitys oikeasta ja väärästä perustuu lain lisäksi sääntöihin, kulttuuriin ja perinteeseen sekä iän mukanaan tuomiin velvollisuuksiin. Jokaisella on vastuu omista teoistaan.


Rehellisyys

Oppilasta ohjataan olemaan aina rehellinen itseään ja toisiaan kohtaan. Rehellisyys perustuu myös terveeseen itsetuntoon ja käsitykseen oikeasta ja väärästä.


Hyvät tavat

Hyvät tavat määräytyvät kulttuurin normien mukaan. Arkitapoja harjoitellaan päivittäisissä tilanteissa, jolloin hyvistä tavoista muodostuu luonnollinen tapa toimia. Hyvien tapojen omaksuminen vaatii kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Juhlatavat opitaan erikseen juhlaperinteiden mukaisesti.


Yhteisöllisyys ja yhteistyökyky

Oppilaan kasvua tuetaan yksilöllisyys huomioiden, jotta hän voi kokea olevansa osa ryhmää ja toimia yhteisten päämäärien mukaisesti.


Terveet elämäntavat

Oppilaalle annetaan tietoa terveistä elämäntavoista (henkinen hyvinvointi, liikunta, riittävä lepo, monipuolinen ravinto jne.), jotta hän osaa itsenäisesti tehdä oikeita valintoja. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että terveet elämäntavat edistävät psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia.


Vastuu itsestä ja muista

Oppilasta ohjataan ottamaan vastuuta itsestään ja omista teoistaan ikätasonsa mukaisesti. Oppilasta ohjataan ottamaan muut huomioon päätöksiä tehdessään. Vastuu itsestä ja muista edellyttää empatian kykyä.


Kriittisyys

Kriittisyys on kykyä arvioida omia ja muiden mielipiteitä sekä toimintoja. Oppilasta ohjataan arvioimaan ja kyseenalaistamaan omia valintoja toimiessaan yhteisön jäsenenä.


III Perustietojen ja taitojen arvostaminen

Hyvä yleissivistys

Hyvään yleissivistykseen kuuluu perustietojen ja -taitojen lisäksi hyvät käytöstavat, elinikäinen oppiminen, teorian liittäminen käytäntöön ja toisten ihmisten huomioiminen. Hyvä yleissivistys luo paremmat mahdollisuudet selviytyä globalisoituvassa maailmassa.

Kyky valikoida tietoa ja kriittinen suhtautuminen tietoon

Hyvä yleissivistys auttaa valikoimaan tietoa oikean ja väärän, tarpeellisen ja tarpeettoman välillä. Oppilas omaksuu taidon tehdä oikeita valintoja elämässään.


Elinikäinen oppiminen

Oppilas on motivoitunut ja hankkii uutta tietoa. Hän pystyy syventämään ja laajentamaan oppimaansa ja sisäistää ajatuksen, että tieto muuttuu ajan myötä.

Yrittäjyys

Sisäinen yrittäjyys lähtee siitä, että jokainen yrittää parhaansa ikätasoisissaan tehtävissä ja toiminnoissa, mikä edellyttää vastuuta työstä ja ympäristöstä. Oppilas tutustutetaan Mikkelin kaupungin järjestöihin, yrityksiin ja elinkeinoelämään.


Työn, tiedon ja taidon arvostus

Oppilasta ohjataan ottamaan huomioon ja arvostamaan omaa ja toisen työtä. Häntä ohjataan seuraamaan ja arvioimaan omaa oppimistaan.


IV Suomalaisen kulttuuriperinnön vaaliminen ja monikulttuurisuuden ymmärtäminen

Oman kulttuuriperinnön vaaliminen ja perinteiden kunnioittaminen

Monikulttuurisuuden arvostaminen
Koulussa arvostetaan suomalaisuutta ja vaalitaan yhteistä kulttuuriperintöä sekä muiden kulttuurien mukanaan tuomaa monimuotoisuutta.


V Kestävä elämäntapa

Kestävä kehitys

Kulutuksessa ja elämässä valitaan maapalloa vähiten rasittavia vaihtoehtoja. Kestävä elämäntapa näkyy koulun arjessa.


Luonnon ja ympäristön kunnioittaminen

Eri elämäntilanteissa ihmisen tulee valita ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja esim. energian käytössä, jätteiden lajittelussa, uusien tavaroiden hankinnassa ja luonnonvarojen hyväksikäytössä. Ratkaisuissa on otettava myös huomioon viihtyvyyteen ja esteettisyyteen liittyvät asiat.





2.3 Perusopetuksen järjestäminen



Perusopetuslain mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa ja opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.1 Oppilaalla on lain mukaan oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaalla on myös oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut.2


Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella3. Suomi on myös sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, ohjelmiin ja julistuksiin, jotka edellyttävät opetuksen järjestämistä siten, että lasten ja nuorten oppiminen voidaan turvata yhteisessä koulussa4.


Opetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Koulutyö järjestetään siten, että oppilaan hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle on mahdollisimman suotuisat edellytykset. Kouluyhteisön tulee olla turvallinen, ilmapiiriltään kunnioittava sekä ystävällinen. Oppimisympäristön turvallisuutta tai terveyttä vaarantaviin tekijöihin puututaan heti. Koulupäivän tulee rakenteellaan, sisällöillään ja toimintatavoillaan luoda mahdollisuudet rauhalliseen työskentelyyn ja asioihin syventymiseen, yhdessä oppimiseen ja tekemiseen sekä oppimisen ilon ja mielekkyyden kokemuksiin.


Perusopetus edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Osallisuuden kautta tuetaan oppimista, hyvinvointia sekä vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista.




1 Perusopetuslaki (628/1998) 3 § 2 mom. (477/2003), 3 § 3 mom. ja 29 § 1 mom.
2 Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010), 31 § 1 mom. ja 31 a § 1 mom. (477/2003)
3 Suomen perustuslaki (731/1999) 6 § 2mom.
4 YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989, Salamancan julistus (Salamanca Statement) 1994, Luxemburgin peruskirja (The Charter of Luxemburg) 1996 ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus 2006


Oppilasta tukeva yhteisöllinen koulu arvostaa oppilaiden, opettajien, muiden kouluyhteisön jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Koulu tekee yhteistyötä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, muiden perusopetusta antavien koulujen, jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa.



2.3.1 Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet


Mli logo pieni.jpgMikkelin täydennys

Kasvatuksen ja opetuksen yleiset tavoitteet pohjautuvat perusopetuksen arvoihin (luvut 2.1 ja 2.2) sekä Valtioneuvoston asetukseen n:o 1435, jossa määritellään perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnalliset tavoitteet.



Valtioneuvoston asetus n:o 1435

2 §

Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen

Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua tasapainoisiksi, terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi ja kriittisesti ympäristöään arvioiviksi yhteiskunnan jäseniksi. Lähtökohtina ovat elämän, luonnon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä oman ja toisten oppimisen ja työn arvostaminen. Tavoitteena on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin vaaliminen sekä oppilaiden kasvu hyviin tapoihin.

Oppilaita kasvatetaan vastuullisuuteen ja yhteistyöhön sekä toimintaan, joka pyrkii ihmisryhmien, kansojen ja kulttuurien väliseen suvaitsevaisuuteen ja luottamukseen. Opetuksella tuetaan myös aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista ja annetaan valmiuksia toimia demokraattisessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa sekä edistää kestävää kehitystä.

3 §

Tarpeelliset tiedot ja taidot

Opetuksen tulee antaa oppilaille perusta laajaan yleissivistykseen sekä aineksia ja virikkeitä maailmankuvan avartumiseen ja syvenemiseen. Tämä edellyttää ihmisten tunteiden ja tarpeiden, uskontojen ja elämänkatsomusten, historian, kulttuurin ja kirjallisuuden, luonnon ja terveyden sekä talouden ja teknologian tuntemusta. Opetuksen on tarjottava esteettisiä kokemuksia ja elämyksiä kulttuurien eri aloilta sekä mahdollisuuksia kehittää käden taitoja ja luovuutta sekä liikunnan taitoja.

Opetuksessa tuetaan oppilaiden ajattelun ja viestinnän taitojen kehittymistä. Tavoitteena on äidinkielen monipuolinen hallinta sekä valmiudet vuorovaikutukseen myös toisella kotimaisella kielellä ja muilla kielillä. Tavoitteena on, että oppilaat oppivat matemaattisen ajattelun ja matematiikan soveltamisen perusteita sekä hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa.

Muulla kuin äidinkielellä annettavassa opetuksessa oppilaille annetaan lisäksi opetuksessa käytettävään kieleen ja siihen liittyvään kulttuuriin perustuvia erityisiä tietoja, taitoja ja valmiuksia. Opetuksen järjestämisluvan mukaan erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvassa opetuksessa oppilaille annetaan myös opetuksen perustana olevaan maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvia tietoja, taitoja ja valmiuksia.

4 §

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen ja elinikäinen oppiminen

Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Opetuksessa otetaan erityisesti huomioon tyttöjen ja poikien erilaiset tarpeet sekä kasvun ja kehityksen erot. Oppilashuollon tulee edistää oppilaan terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia ja siten turvata hyvän kasvun ja oppimisen edellytykset.

Oppimisympäristön tulee antaa oppilaalle mahdollisuuksia kasvuun ja oppimiseen yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja voittamiseen sekä syrjäytymisen torjumiseen ja sosiaalisten taitojen oppimiseen.

Oppilaita ohjataan ja kannustetaan omatoimiseen, kriittiseen tiedonhankintaan ja monipuolisiin yhteistyötaitoihin. Oppimistaitojen kehittämisessä pyritään tuottamaan valmiudet ja halu jatko-opintoihin ja koko elämän kestävään oppimiseen. Tavoitteena on, että oppilaalle kehittyy myönteinen minäkuva. Oppilaita autetaan jäsentämään ja hyödyntämään oppimaansa.


Mli logo pieni.jpgMikkelin täydennys

Valtioneuvoston asetuksessa määritellyt tavoitteet ovat Mikkelin kaupungin perusopetuksen kasvatuksen ja opetuksen perustana. Perusopetuksen arvot sekä opetuksen ja kasvatuksen yleiset tavoitteen ovat pohja, joille koulujen toimintakulttuuri (luku 3.4) rakentuu. Koulujen toimintakulttuurin tulee tukea oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Toimintakulttuurin kehittämisessä tulee huomioida etenkin valtioneuvoston asetuksen (n:o 1435) 2. ja 4. §.

Valtioneuvoston asetuksen (n:o 1435) 2 §:ään pohjautuvat kasvatuksen tavoitteet, joihin oppilaan käyttäytymistä ohjataan.


Kasvatusta ja käyttäytymistä ohjaavat yleiset tavoitteet

Muiden ihmisten huomioon ottaminen. Oppilaita ohjataan rehellisyyteen, suvaitsevaisuuteen, yhteistyöhön ja hyviin käytöstapoihin. Heitä ohjataan arvostamaan itseään ja muita sekä omaa ja toisten työskentelyä.

Ympäristön huomioon ottaminen. Oppilaita kasvatetaan vastuullisuuteen sekä edistämään kestävää kehitystä. Heitä opetetaan huolehtimaan opiskeluympäristöstään ja toimimaan aktiivisesti yhteisönsä hyväksi.

Sääntöjen noudattaminen. Oppilaille opetetaan sääntöjen merkitystä, vaikutusta ja laatimista. Oppilaita ohjataan myös käyttäytymään yhteisten sääntöjen mukaan.


Opetuksen yleiset tavoitteet

Opetuksen yleiset tavoitteet pohjautuvat perusopetuksen arvojen kohtaan III sekä valtioneuvoston asetuksen (n:o 1435) 3 §.



2.4 Perusopetuksen rakenne


Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/20.12.2001, 6 §) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8. 1). Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta.

Vuosiluokkien 1−2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten.

Vuosiluokat 8−9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä.

Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11 §, 3 mom. mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti.

Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11 §, 3 mom. säännöksiä.


Mli logo pieni.jpgMikkelin täydennys

Mikäli koulu päättää, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa. Yhdysluokissa noudatettavan vuorokurssiperiaatteen yhtenäistämiseksi noudatetaan seuraavaa pääsääntöä:

  • parilliset vuodet ® parilliset kurssit
  • parittomat vuodet ® parittomat kurssit
  • lukuvuosi 2004-2005 on pariton

Perustelluista syistä tästä voidaan poiketa.



Henkilökohtaiset työkalut
Näkymät
Valikko: